11.11.2026 19:30
Johtaminen korostuu, kun yritys ponnistaa AI-loikkaan
Risto Siilasmaa (oikealla) sanoi Matti Apusen haastattelussa, että suurissa murroksissa voi tulla hetkiä, jolloin vanha johto kannattaa vaihtaa nopeasti uuteen. Näin kävi esimerkiksi Nokiassa, jonka vaikeita vuosia hän kuvaa kirjassaan Paranoidi optimisti.
Syventyminen tekoälyn mahdollisuuksiin vaatii sellaista johtajuutta, jollaista pörssiyrityksissä ja suurissa korporaatioissa ei välttämättä ole. AI-loikassa kilpailuetua voivat yllättäen korjata yrittäjävetoiset yritykset.
Hallituspaikka 2026 -tapahtumassa nostettiin jälleen pöydälle ajankohtaisia aiheita, kuten tekoälyn (artificial intelligence AI) vyöry yrityselämään ja hallituksen kykyyn tukea johtoa yhtiön murroskausina.
Yksi tapahtuman valovoimaisimmista asiantuntijoista oli F-Secure perustaja sekä Nokian hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana vuosina 2008-2020 toiminut Risto Siilasmaa. Hän työskentelee nykyään yhteensä viidessätoista hallituksessa ja kymmenien teknologiayhtiöiden sijoittajana.
Siilasmaalla on paljon kokemusta toimintaympäristön muutoksista varsinkin Nokian-ajoiltaan. Hänestä tuli Nokian hallituksen puheenjohtaja, kun yhtiön ”alusta oli tulessa”, kuten ohjelmalavalla Siilasmaata haastatellut Matti Apunen kuvasi. Disruption syy oli matkapuhelinteollisuuden mullistanut kosketusnäyttö.
Hallituspaikan haastattelussa kävi nopeasti ilmi, että Siilasmaan tapa lähestyä tekoälyä on käytännönläheinen ja utelias. Hänen mielestään on merkityksetöntä, miten suurena mullistuksena tekoälyä pidetään verrattuna aiempiin teknologiamurroksiin.
– Se voi olla yritykselle iso uhka tai valtava mahdollisuus. Mielestäni energia kannattaa mieluummin suunnata sen pohtimiseen, mitä yritys voi tekoälyllä tehdä.
– Tietty tasapaino hätäilyn ja harkinnan välillä olisi hyvä löytää. Itse pyrin oppimaan, kokeilemaan, havaitsemaan, ajattelemaan ja tekemään koko ajan jotain. Olen aikamoinen oppimisaddikti.
– Meillä ihmisillä on usein taipumus ajatella, että minun itseni ei tarvitse oppia uutta teknologiaa, sen tekee joku muu. Toisaalta kaikissa meissä asuu pieni yrittäjä, jos vain annamme sille sijaa. Jokainen voi tavoitella kuuta taivaalta. Jokaisesta voi tulla ohjelmoija tekoälyn avulla ja rakentaa automaattisia, älykkäitä ratkaisuja, kunhan vain alkaa tehdä.
Ammatillisesti tärkeä työkalu
Risto Siilasmaa tekee kuten neuvoo. Hän aloitti luomalla työkaluja Claude-tekoälyn päälle. Nykyään hänellä on monipuolinen AI-agenttifarmi, joka on analysoiva, oppiva ja autonomisesti kehittyvä toimintaympäristö.
Tekoälyyn perehtyminen ja soveltaminen tuottavat kahdenlaisia hyötyjä. Ensiksi sen avulla voi ”nostaa lattiaa” eli parantaa omia kykyjään ja osaamistaan. Toiseksi tekoälyllä voi ”nostaa kattoa”, tehdä asioita, joita ei ennen voinut ajatellakaan tekevänsä.
Taustalla on luonnollisesti myös ammatillinen uskottavuus, kompetenssi ja tarve visiointiin.
– Olen sijoittanut kymmeniin teknologiayhtiöihin. Tekoäly on minulle ammatillisesti tärkeä työkalu, sillä toimin yhtiöiden tukena ja apuna. Teen kaiken mahdollisen saadakseni ne liikkumaan entistä nopeammin.
Matti Apunen halusi tietää, mitä askelia tavallisen, muutaman kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa tekevän yrityksen pitäisi ottaa ensimmäiseksi, jotta se pääsisi tekoälykehityksen vauhtiin ja saisi siitä kilpailuetua.
– Voi aloittaa useasta kohdasta. On tärkeää selvittää, mitä tämä teknologia tarkoittaa omille asiakkaille, omalle liiketoiminnalle ja miten se vaikuttaa toimintaympäristöön. Eri näkökulmien ristiinkytkennän kautta haetaan ajatuksia, mitä yritys voi tehdä. Kannattaa myös miettiä, mihin dramaattiset muutokset voivat johtaa.
Suuryritys jää kankeana paikoilleen?
Tekoäly voi tasoittaa kilpailua antaessaan pienille yrityksille uusia mahdollisuuksia. Jos isot eivät ole ketteriä, ne eivät voi luottaa enää suuruuteensa.
Yksi tekoälykehityksen kulmakivistä on johtajuus.
– Organisaatiossa on oltava vähintään yksi ihminen, joka kokee vastuukseen ja oikeudekseen muuttaa organisaatiota. Tämä voi olla henkisesti haastavaa etenkin isoissa pörssiyhtiöissä, joissa ei ole tyypillisesti ketään, joka kokee sen velvollisuudekseen. Kenellä on oikeus ja valtaa kyseenalaistaa fundamentteja ja perusrakenteita, avata ja suunnitella niitä uudestaan?
– Yrittäjävetoisilla yhtiöillä, joissa omistajuus on lähellä, on merkittävä kilpailuetu puolellaan. Isoilla on tietysti etua suuruudestaan ja kapasiteetistaan, mutta ne voivat olla häviäjiä, jos ne eivät kankeina kykene muutokseen, Siilasmaa sanoi.
Päätöksentekijöitä tarvitaan
Organisaatiorakenteessa tapahtuu muutoksia, koska tekoälyn ansiosta kaikilla on periaatteessa pääsy syvään tietoon. Entisaikainen tiedon epäsymmetria, eli mitä korkeammalla olet yrityksessä, sitä enemmän tiedät, lakkaa olemasta.
Miten johtaja perustelee omaa asemaansa uudessa tilanteessa?
– Johtajia tarvitaan edelleen näyttämään suuntaa, ajamaan muutosta eteenpäin ja antamaan lupa tehdä asioita. Sellaiset tehtävät, joissa ei tehdä päätöksiä, katoavat tarpeettomina.
– Tekoäly on infrastruktuuri, joka välittää päätöksentekijälle kaiken olennaisen tiedon. Normaalit perusprosessit pyörivät automaattisesti ja autonomisesti. Ihmisen rooli muuttuu olennaisesti. Esimerkiksi kirjanpitotyö muuttuu dramaattisesti. Jäljelle jää tietty määrä harkinnanvaraisia asioita, joita varten tarvitaan ihminen, mutta 99 prosenttia työstä automatisoituu.
Siilasmaan mukaan yrityksen toimitusjohtajan on osoitettava murroksessa vahvaa johtajuutta. Jos näin ei ole, hallitus ei voi odottaa loputtomiin.
Miten hallitus voi parhaiten tukea muutosta?
– Muutosta on haettava yhtenäisenä tiiminä. Yhdessä voidaan miettiä, miltä menestyvä yritys näyttää sisäisesti murroksessa. Minkälaisia ovat menestyvän yrityksen hallituksen ilmapiiri ja kulttuuri?
– Kannattaa nousta hetkeksi arkipäivän ongelmien yläpuolelle ja katsoa tilannetta yläperspektiivistä, Siilasmaa sanoi.
Hallitustyötä tekeville ja siitä kiinnostuneille suunnattu Hallituspaikka 2026 järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 29. lokakuuta 2026. Tapahtuman tuottaa Tampereen Messut Oy yhteistyössä Hallituspartnerit Tampere ry:n, Tampereen kauppakamarin ja Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ:n kanssa.
Teksti Päivi Eskelinen
Kuva Eetu Heikkilä