”Hallituksella on palvelutehtävä, kokoonpanon muututtava strategian mukana"

Mika Sutinen puhui hallituksesta kasvuyrityksen tukena Kasvava Yritys 2026 -tapahtumassa Helsingissä toukokuussa. Hän nojasi puheenvuorossaan pitkään uraansa yrittäjänä, toimitusjohtajana, nykyisenä hallitusammattilaisena sekä Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ -koulutuskokonaisuuden edustajana. Sutinen tunnetaan innostavana HHJ-kouluttajana, joka on ollut HHJ:ssa mukana lähes ohjelman perustamisesta lähtien.

Sutinen muisteli tennistähti Jarkko Niemisen haastattelua, jossa tätä pyydettiin määrittelemään hyvä valmentaja. Niemisen mukaan hyvä valmentaja parantaa suojattinsa peliä tai hänen motivaatiotaan pelata. Erinomainen valmentaja tekee molemmat.

Sutisen mukaan sama pätee hallitustyöhön.

– On parannettava sankarien eli toimitusjohtajan ja johdon peliä mutta myös heidän motivaatiotaan pelata.

Sutinen hahmotti hallitustyön ulottuvuutena, jonka toisessa laidassa on valtanäkökulma ja toisessa valmennusnäkökulma.

– Itse edustan ehdottomasti valmennusta. Mielestäni hallituksella on valtaa jo luontaisesti, ja kuten joku viisas on sanonut, parasta valtaa ei tarvitse koskaan käyttää.

Rutiinit haltuun kustannustehokkaasti

Hallitustyö on Sutisen mukaan jaettavissa kahteen lohkoon. Toisessa ovat governance, rutiinit ja rakenteet, jotka hallituksen on hallittava hyvin.

– Kokouskäytännöt, lainsäädäntö, hyvä hallitustapa, yleinen liiketoimintaosaaminen… Jos näitä ei hallita, syntyy tietenkin vahinkoa, mutta näillä ei vielä rakenneta erinomaista yritystä.

– Hallitustyön todellinen arvo syntyy siitä, kuinka hallitus pystyy mukautumaan yrityksen tilanteeseen ja vieläpä niin, että se auttaa johtoa tekemään parhaita mahdollisia päätöksiä.

Hallitustyön rutiinien eli governance-lohkon haltuunotto onnistuu Sutisen mielestä parhaiten HHJ-koulutusten avulla.

– Suosittelen HHJ:tä lämpimästi vaikkapa johdon koulutusohjelmaksi. HHJ-kokonaisuus on kustannustehokas ja hyödyllinen, vaikka ei koskaan aikoisi tehdä hallitustyötä.

Hallitustyön toinen puoli otetaan haltuun pelisilmää ja kokemusta käyttäen sekä tehtävään harjaantumalla.

– Haltuunotto on myös kiehtovaa: kykenenkö hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana ottamaan sellaisen roolin, että se palvelee maksimaalisesti tätä yhtiötä?

Hallitus on työkalu, jolla on rajallinen käyttöikä

Mika Sutisen mielestä suomalaisten yhtiöiden pitäisi arvioida rohkeasti hallitustensa kokoonpanoa varsinkin strategiamuutoksissa.

– Hyvään hallitustyöhön kuuluu luontainen rotaatio ja myös se, että hallituksen kokoonpanoa arvioidaan kiihkottomasti silloin, kun yhtiön strategia muuttuu. Suomalaisyhtiöissä hallitukset ovat aika pysyviä. Itse olen sitä mieltä, että hyvä aika hallitukselle on 5–7 vuotta normaalioloissa.

Sutinen painottaa myös hallituksen palvelutehtävää.

– Hallituksessa pitäisi olla pienellä egolla varustettuja ihmisiä, jotka ymmärtävät olevansa ikään kuin rajallisella käyttöiällä varustettuja työkaluja.

Miten hallituksen rooli sitten näkyy käytännössä? Sutinen kertoo, että erilaisille johtajille tarvitaan erilaisia pelikirjoja.

– Toimitusjohtaja voi olla kuin Asterix-sarjakuvasta tuttu kyläpäällikkö Aladobix, joka sanoo, että hyvin menee, mutta ehkä jo huomenna taivas putoaa niskaamme. Menestyneiden kasvuyhtiöiden johtajista yllättävän iso osa edustaa tätä koulukuntaa. He ovat valtavan huolissaan koko ajan.

– Toista laitaa edustaa ehkä myyntitaustainen johtaja, joka ikuisena optimistina on sitä mieltä, että kaikki onnistuu. Jokainen ymmärtää, että tämäkin vaatii hallitukselta vastatoimia. Pelikirja on tällöin erilainen.

– Vierastan suunnattomasti ihmisiä, jotka kertovat, että heillä on vakiopelikirja hallituksesta riippumatta. Tämä herättää minussa paljon kysymyksiä.

Heikon tuloksen kanssa kamppailevassa yhtiössä hallitus joutuu ottamaan operatiivista roolia. Hallituksen tehtävä on myös hankkia tietoa siitä, mitä kulman takana on tulossa eli auttaa ennakoimaan.

– Kasvuyhtiöt ovat monesti kuin kouluikäiset lapset, jotka kulkevat koko ajan vähän liian pienissä kumppareissa. Vanhemmat kyllä hankkivat isompia kenkiä, mutta aina pikkuisen liian myöhään. Tässä on kasvuyhtiöiden yleinen ongelma: reagoidaan vasta siinä vaiheessa, kun sattuu.

Fiksut korjaavat virheet nopeimmin

Hyvä hallitustyö ruokkii johdon ajattelua ja uteliaisuutta. Keskustelut, joissa kyetään arvioimaan kriittisesti tehtyjä päätöksiä, ovat erityisen arvokkaita.

– Kaikki tekevät virheitä ja huonoja päätöksiä. Itse ainakin olen tehnyt, ja varmasti enemmän kuin moni muu.

– Fiksuimmat kuitenkin korjaavat virheensä nopeimmin, ja tässä on merkittävä ero yritysten välillä.

Virheisiin reagoiminen kasvattaa kokemusten kerrostumaa, joka auttaa oppimisessa. Mika Sutinen painotti myös toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan keskinäisiä keskusteluja.

– Minulla on kokemuksia, jotka tukevat keskustelujen tärkeyttä. Toimitusjohtajana minulla oli viikoittain puhelu hallituksen puheenjohtajan kanssa, jossa kerroin olennaisimmat asiat yrityksestä. Kun puin päässäni kulkevat irralliset ajatukset kokonaisiksi lauseiksi, myös oma ajatteluni jäsentyi.

Sutisen mielestä hallituksen pitää malttaa mielensä, ennen kuin se lausuu käsityksensä jostakin yhtiön ajankohtaisesta asiasta.

– Usein ajatellaan, että vahvan hallituksen merkki on olla jotain mieltä nopeasti. Minusta hallituksen pitää olla olematta mitään mieltä niin pitkään, kunnes sillä on riittävästi tietoa aiheesta. Näin siksi, että johto ei tuo koskaan hallituksen käsiteltäväksi yksinkertaisia asioita, vaan asioita, joiden hahmottaminen on vaativaa.
​​​​​​​

Mika Sutisella on yli 20 vuoden toimitusjohtajakokemus pääomasijoittajien omistamissa yhtiöissä, viimeksi Mustissa & Mirrissä. Hän työskentelee nykyään industrial partnerina Vaaka Partnersissa ja yli kymmenen yhtiön hallituksessa (muun muassa Luhta, Reaktor, Framery, Ellun Kanat ja SGN Group), osallistuu vuosittain asiantuntijana useisiin strategiaprojekteihin ja kouluttaa HHJ-ohjelmassa. Lisäksi hän on kirjoittanut Antti Haapakorvan kanssa kirjan Pelastetaan strategia!.

Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen