23.06.2026 10:00
”Jokaista HHJ-kurssia varten on lämmiteltävä hyvin"
Raija-Leena Söderholm on taustaltaan Tampereen likkoja ja hänet tunnetaan helposti lähestyttävänä HHJ-kurssien kouluttajana. Mutkattomuus ei kuitenkaan synny noin vain, vaan kurssilaisten toiveisiin ja tarpeisiin perehtymisen seurauksena.
Turku, Tampere, Seinäjoki, Vaasa, Kuopio, Kouvola, Kotka, Helsinki… Ensi syksynä Raija-Leena Söderholm viilettää jälleen kaupungista toiseen kouluttamassa Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kursseilla.
Kauppakamarien koulutuspooli palkitsi kokeneen hallitusammattilaisen ja -kouluttajan Raija-Leena Söderholmin alkuvuodesta 2026 Vuoden kouluttaja -tittelillä. Valintaa perusteltiin HHJ-kurssien osallistujapalautteella, jossa hän saa toistuvasti kehuja käytännöllisestä ja selkeästä otteestaan sekä innostavasta, mukaansatempaavasta tyylistään.
Raija-Leena on hyvillään saamastaan tunnustuksesta.
– Pyrin luennoillani puhumaan asioista mahdollisimman käytännönläheisesti. Olen sitä mieltä, että hallitustyöstä pitää riisua turhanaikainen gloria.
– Pk-yrityksillä on tärkeä rooli kansantaloudellisestikin, mutta kasvaakseen ja menestyäkseen ne tarvitsevat tukea. HHJ-kursseilla käymäni keskustelut paljastavat, että tietyt aiheet askarruttavat yrittäjiä toistuvasti. Jo sekin helpottaa, kun voin kertoa, etteivät he painiskele niiden kanssa yksin.
– Kouluttamalla annan takaisin saamaani hyvää. Olen itse saanut paljon ihania asioita työelämässä, ja tämä on minun tapani viedä tietoja eteenpäin. Nautin keskusteluista, ja saan niistä itsekin uutta ajateltavaa. Pidän myös esiintymisestä. Kun minulla on substanssia käsiteltävästä asiasta, esillä oleminen ei ole vaikeaa.
Notkeasti kolmella kielellä
Raija-Leena Söderholm kouluttaa pääsääntöisesti suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi hän luennoi pari kolme kertaa vuodessa Keskuskauppakamarin englanninkielisillä HHJ-kursseilla.
Paraisilla asuvat Söderholmit puhuvat kotikielenään ruotsia, mikä saa Raija-Leenan kertomaan suhteestaan ruotsin kieleen.
– Olen Tampereelta kotoisin ja kävin täällä kouluni. Nuorena, mielipiteissäni vahvana ilmoitin, että minä en tarvitse koskaan ruotsin kieltä. Niinpä ylioppilastodistuksessani ruotsista komeili kutonen, kun keskiarvoni oli muuten yli yhdeksän. Tarvitsin siis aika monta kymppiä kompensoimaan vakaumustani.
Koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan.
– Sitten tapasin rannikolta kotoisin olevan mieheni, ja viimeistään kun tapasin hänen vanhempansa, ymmärsin, että jonkun pitää opetella nyt uusi kieli. Myöhemmin tarvitsin kyllä ruotsia myös Elfan ja Ikea Suomen maajohtajana.
Tuoreessa HHJ-sisältöjen uudistuksessa ruotsinkielinen kurssimateriaali huollettiin moitteettomaan kuntoon.
– Hyvä kieliasu on tärkeä asia myös HHJ:n brändille, viimeistelyyn osallistunut Raija-Leena huomauttaa.
HHJ-kurssin uudistus kerää kehuja
Vuoden 2026 alussa HHJ-kursseilla siirryttiin käyttämään uudistettuja kurssimateriaaleja. HHJ 2.0 -nimellä kulkenut uudistus on vaatinut usean vuoden valmistelun ja monen henkilön työpanoksen Tampereen kauppakamarissa ja Hallituspartnereissa.
Uudistuksen taustalla on HHJ-kurssien volyymin hurja kasvu. Suomessa järjestetään vuosittain 60–70 HHJ-kurssia, joilla luennoi kymmeniä kouluttajia.
Yksi HHJ-kurssi sisältää neljä puolen päivän lähijaksoa ja ryhmätyön. Uudistuksessa jaksojen sisällöt päivitettiin ja yhtenäistettiin. Tämä parantaa myös osallistujien yhdenvertaisuutta, sillä HHJ-kurssi on nyt tasalaatuinen kokonaisuus järjestettiinpä se missä tahansa kauppakamarissa.
Raija-Leena kiittää uudistusta vuolaasti.
– Minusta on erinomaisen hyvä, että kaikki luennoijat käyttävät samaa kurssimateriaalia ja niissä on tietty jatkumo. Tämä on kaikkien etu.
– Nyt tiedän kouluttajana tarkkaan, mitä kollegat omilla jaksoillaan käsittelevät, joten voin rakentaa siltaa muihin sisältöihin varmana siitä, että niitä käsitellään huolellisesti ja tarpeeksi syvällisesti.
Ennen uudistusta Raija-Leena koulutti pelkästään kakkos- ja kolmosjaksoilla, mutta nykyään hän luennoi kaikilla jaksoilla.
– Olen silti sitä mieltä, että osallistujille on rikkaus, että kurssilla on eri kouluttajia. Vaikka sisällöt ovat samat, meillä kouluttajilla on eri tyylejä, ilmaisutapoja ja kokemuksia.
Ensi syksynä Raija-Leena luennoi ainakin Turussa, Tampereella, Seinäjoella, Kuopiossa, Kouvolassa ja Kotkassa sekä ruotsinkielisellä kurssilla Vaasassa.
– Suomi ja VR ovat käyneet tutuiksi, mutta veturinkuljettajan tyttärenä junamatkustus on tuttua, ja vain harvoin otan oman auton. Kouluttaminen sopii hyvin tähän elämäntilanteeseen, jossa ei ole päivittäisiä, tarkkoja aikatauluja.
Tanssijan notkeudella uusiin tehtäviin
Omiin koulutuksiinsa Raija-Leena valmistautuu huolella.
– Aloitan valmistautumisen tutustumalla Howspace-alustalla kurssilaisten esittelyihin. Osa kertoo myös toiveistaan ja tavoitteistaan. Tämä luo yleiskuvaa, joka auttaa minua orientoitumaan tehtävääni.
– Kirjoitan joka kerta myös oman esittelyni. En kopioi vanhaa tekstiä, vaan kerron itsestäni ja rohkaisen kysymään, kommentoimaan ja keskustelemaan yhdessä.
– En ole koskaan kurssilla itseäni varten vaan osallistujia varten, ja se tunne on saatava välitetyksi heille.
Esittely on kuin lämmittelyä ja notkeutusta, mikä sopii entiselle tanssijalle hyvin.
Raija-Leena Söderholm tanssi balettia viisivuotiaasta lähtien, oli perustamassa Tampereella Mobita-tanssiryhmää ja työskenteli tanssijana Helsingin kaupunginteatterissa Jorma Uotisen johdolla 1980-luvun alussa. Tanssiurallaan hän opiskeli myös valtion taiteilija-apurahalla New Yorkissa.
– Oikeastaan minulla on ollut kolme työuraa. Yksi on tanssija, toinen on ammattijohtaja, josta sain Suomen Leijonan ritarimerkin, ja kolmas hallitustyö, josta sain Vuoden kouluttaja -tunnustuksen.
– Monipuolisesta taustasta on ollut ainakin se hyöty, että se on antanut tiettyä ketteryyttä ja joustavuutta, avarakatseisuuttakin.
Strategista näkemystä ja monipuolisesti osaamista
Raija-Leena on työskennellyt tähän mennessä parinkymmenen yhtiön hallituksessa. Tällä hetkellä hallituspaikkoja on kaksi, toinen Vuokraturva Oy:ssä ja toinen eläinlääketieteen laitteita maahantuovan ja niihin kouluttavan Vetman Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Erityisen innostaviin hallituspaikkoihinsa Raija-Leena lukee Matkahuollon, jonka hallituksen puheenjohtajana hän työskenteli yhteensä kuusi vuotta. Tänä aikana Matkahuolto teki ison strategiamuutoksen, jonka ansiosta yhtiön brändi nousi toimialan kärkeen ja asiakkaat valitsivat sen parhaaksi pakettiliiketoiminnassa neljänä vuotena peräkkäin.
Muutoksessa oli kyse 90-vuotiaan Matkahuollon strategian kääntämisessä asiakkaaseen ja yhtiön modernisointi nykyaikaisen, digitaalisen toimintaympäristön mukaiseksi.
– Hallitusvalinnassa tärkeintä on rakentaa monipuolista osaamista ja toimialaymmärrystä sisältävä tiimi. Joskus hallitushauissa näkee painotettavan toimialaosaamista, mutta minun mielestäni se on toimivan johdon asia. Hallituksessa pitää mielestäni olla toimialaymmärrystä, ajattelun ja osaamisen moninaisuutta sekä hyvää strategista ymmärrystä, Raija-Leena painottaa ja sanoo vähän karsastavansa hallitusten naiskiintiöitä.
– En ole ensimmäisenä barrikadeilla liehuttamassa lippua naiskiintiöiden puolesta, sillä mielestäni kyse ei ole nyt nais- tai miesasiasta. Naiskiintiöt voivat toki olla sysäys tasa-arvoiseen kehitykseen.
– Suomessa keskustelu monimuotoisuudesta jää monesti akselille nainen tai mies. Ruotsissa puhutaan jo eri asiasta, ja sisältö muuttuu edelleen Keski-Euroopassa. Kun hallituksissa aletaan tavoitella monimuotoisuutta, kannattaa ensin sopia, mistä silloin puhutaan.
Sydäntä lähellä maanpuolustus
Raija-Leena kuuluu siihen yhteiskunnallisten vaikuttajien joukkoon, joka on koulutettu valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla. Puolustusvoimien koulutusohjelma täytti juuri 65 vuotta, ja sen tehtävä on luoda kursseille kutsutuille henkilöille kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
- Olen oman kurssini oltermanni. Se on kunniatehtävä. Oltermannin vastuulla on ylläpitää yhteyksiä kurssille osallistuneiden välillä. Arvostan korkealle myös kaikkia muita maanpuolustuksessa syntyneitä yhteyksiä ja verkostoja.
– Toivon, että pk-yritysten hallituksissa varauduttaisiin nykyajan kriiseihin ja poikkeusoloihin. On hyvä tietää esimerkiksi, keitä yrityksessä ovat palvelukseen tarvittaessa kutsuttavat reserviläiset ja suunnitella käytännön toimet mahdollisia poikkeusoloja silmälläpitäen. Asioita, jotka pitää ottaa huomioon, on yllättävän paljon.
Raija-Leena Söderholm
- Koulutukseltaan talonrakennusinsinööri
- Työskennellyt mm. Ikea Suomen maajohtajana, maajohtajana Elfassa vastuullaan Suomi ja Baltian maat sekä yhtiön Venäjän-myynti, Stockmannilla, jossa työskenteli muun muassa ostojohtajana ja markkinointijohtajana ja oli perustamassa Stockmann Beautya ja Stockmann.com-verkkokauppaa sekä Hobby Hallin toimitusjohtajana.
- Lähes 20 hallituspaikkaa, muun muassa Rastor Instituutti, Matkahuolto (hallituksen puheenjohtaja), Gugguu (hpj), ElParts Oy (hpj), PuhdasGroup (hpj), Plantui Oy, Kemppi (hpj), Innoflame Oy (hpj), SkyPro (hpj), Vuokraturva Oy, Vetman Oy (hpj)
- Hallituspartnerit Turun aktiivinen jäsen, Varsinais-Suomen maanpuolustusyhdistyksen hallituksen jäsen, lisäksi muuta yhdistystoimintaa
- Asuu puolisonsa kanssa Paraisilla kotinaan yli satavuotias talo. Neljä lastenlasta.
- Tanssii, treenaa ja ulkoilee suomenlapinkoira Nubban kanssa
Teksti ja kuva Päivi Eskelinen