Hallituspaikka 2026: Miten teillä on varauduttu murrokseen?

Hallitustyön ajankohtaisiin ilmiöihin paneutuva Hallituspaikka ja tapahtuman etkoina järjestettävä HHJ Alumnitreffit olivat poikkeuksellisen suorasanaisia, kun ne toivat pöytään tutkittua tietoa lähitulevaisuudesta ja siihen valmistautumisesta.

Asiantuntijoiden mukaan elämme murrosvuosia ja lähestymme vauhdilla myrskynsilmää, jossa yhteisten arvojen repeily kiihtyy. Tapamme tuottaa esimerkiksi hyvinvointipalveluja mullistuu. Suomalaisen yhteiskunnan hidas ja vakaa rytmi sekoaa. Samalla yksityisten ihmisten ja yritysten todellisuus muuttuu.

Murros kiihtyy kuluvalla vuosikymmenellä ja syvenee vuoteen 2035 mennessä. Osa asioista on totta jo nyt. Humanoidirobotit opettelevat parhaillaan ihmisten töihin. On esitetty, että ihmisen osallistuminen tavarantuotantoon hiipuu 2030-luvun loppuun mennessä.

Skenaarioita alustanut futuristi Ilkka Halava kertoi valmentaneensa 35-vuotisella urallaan yli 400:ää johtoryhmää, hallitusta ja omistajaryhmää.

– Olemme eläneet viime vuosikymmenet lineaarista, ennustettavaa kasvua. Sille on ollut tyypillistä, että asiat ovat aina normalisoituneet ja päätöksentekoa ja strategiatyötä on voitu jatkaa. Nyt lineaarinen kausi on päättymässä, ja meitä odottaa uusi todellisuus, hän sanoi.

Alumnitreffien toinen luotsaaja, vaikuttaja, journalisti ja lukuisissa hallituksissa työskennellyt Matti Apunen sanoi, että skenaariotyöpaja tuotti osallistujille tarkoituksellista epämukavuutta.

– Heidät asetettiin tilanteisiin, jotka ovat vaikeita, mutta ei mahdottomia. Yksi tavoitteista oli osoittaa, että hallitusten pitää kyetä rytminmuutokseen.

Apunen haluaisi nähdä hallituksissa nykyistä enemmän oikea-aikaista reagointia ja vähemmän tyytyväistä mukautumista.

– Uuteen ja yllättävään reagoidaan yleensä kolmella tavalla. Jotkut eivät tiedä tai eivät osaa sanoa. Toiset nousevat esiin ja sanovat tietävänsä, miten pitää toimia. Kolmas ryhmä on näiden väliltä ja pyrkii kysymään ensin kysymyksiä.

– Kaikki tavat tähtäävät hyvään, mutta lopulta henkilökohtaisten osaamisten ja tiimityön tasapaino ratkaisee. Se tuottaa hallitustyössä hyvän lopputuloksen.

Halava on samoilla linjoilla. Hallintaa ei tarvitse menettää.

– Moni kysyy, miten futuristi kykenee nukkumaan yönsä tällaisena aikana. Vastaan aina, että maailma liikkuu edelleen loogisesti. Futuristit ovat jatkuvasti tekemisissä uusien ilmiöiden kanssa, ja olen huomannut, että oma, operatiivinen päätöksentekokyky ja toimijuus kasvavat saman aikaan merkittävästi.

Hallituspaikan tämänkertainen teema kysyi suorasukaisesti, onko hallituksella varaa olla laiska. Tapahtuman juontanut Matti Apunen piti teemaa erittäin ajankohtaisena. Samanmielisyys ja tyytyväisyys ovat edelleen kiusallisen yleisiä.

– Hallituksen pitäisi rakentavasti tehdä toimivan johdon olo epämukavaksi. Se ei tarkoita tuen puutetta.

Vaihtoehtoja nyökyttelykulttuurille ja työkaluja uudistumiseen antoivat tapahtumassa puhuneet Risto Siilasmaa, Kati Levoranta, Maija Strandberg, Erika Hietamäki, Joonas Tammisto ja Juho Lipsanen.

Hallituspaikan avauksessa Apunen ja F-Securen perustaja ja Nokian hallituksen puheenjohtajana 2012-2020 toiminut Risto Siilasmaa keskustelivat hallitustyön tulevaisuudesta tekoälyn murroksessa.

Siilasmaa kertoi käyttävänsä työssään paljon AI-agentteja ja kielimalleja. Hänen mielestään jokaisen kannattaa ottaa AI-osaamista haltuun ja olla asiassa aktiivinen toimija. Hallituksen jäsen voi parantaa tekoälyn avulla osaamistaan, luoda itselleen uusia kyvykkyyksiä ja tehdä asioita, joita ei ole tehnyt aiemmin. On haluttava oppia, eikä siirtää vastuuta muille.

– Yrityksissä kannattaa selvittää aluksi, mitä tekoäly tekee sen omalle liiketoiminnalle, toimintaympäristölle, asiakastarpeelle ja asiakkaiden palvelemiselle. Tämä vaatii tarkkaa ja perusteellista analyysiä ja vision, mitä kohti halutaan mennä.

Siilasmaan mukaan AI on myös johtamiskysymys. Kenelle AI-asiat kuuluvat esimerkiksi isossa pörssiyhtiössä? Kuka ottaa roolin, kenellä on tähän edes oikeus? Pienet, joustavat yritykset voivat saada käyttöönotossa ja hallinnassa jopa kilpailuetua.

Hallituspartnerit-verkoston valtakunnallinen Kultainen Nuija 2026 -palkinto jaettiin tapahtumassa tamperelaiselle Despro Engineering Oy:lle. Yritys on erikoistunut sähkö-, energia-, tietoliikenne- ja teollisuusinfrastruktuurin suunnitteluun, projektinhallintaan ja rakennuttamiseen. Yhtiön liikevaihto on yli 15 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 180 ammattilaista.

Palkinnon perusteluissa kiitetään Despron hallituksen ammattimaisuutta ja sparraavaa otetta yhtiön kehittämisessä. Hallitus osallistuu monipuolisesti yhtiön prosesseihin johdon tukena kadottamatta kuitenkaan fokustaan strategisessa työskentelyssä.

Kultainen Nuija -palkinnon tavoitteena on nostaa hallituksen roolia yritysten strategisena voimana ja kannustaa suomalaisia yrityksiä kehittämään hallitustyötään. Erityistä huomiota suunnataan hyvän hallitustyön merkitykseen yrityksen kasvussa, kilpailukyvyn kehittymisessä ja uudistumisessa.

Hallitustyötä tekeville ja siitä kiinnostuneille suunnattu Hallituspaikka 2026 järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 29. lokakuuta. Tapahtuman tuottaa Tampereen Messut Oy yhteistyössä Hallituspartnerit Tampere ry:n, Tampereen kauppakamarin ja Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ:n kanssa.

Teksti Päivi Eskelinen