Uuden sukupolven hallitus puhuu asiat halki

– Meillä puhutaan paljon, väitelläänkin – ja lopuksi löydetään yhteinen ratkaisu, josta ei lipsuta, kuvaavat Julius Haarla (vas.) ja Sami Somero Haarlan nykyistä hallitustyötä.

– Meillä puhutaan paljon, väitelläänkin – ja lopuksi löydetään yhteinen ratkaisu, josta ei lipsuta, kuvaavat Julius Haarla (vas.) ja Sami Somero Haarlan nykyistä hallitustyötä.

– Sitä bisnestä, jonka yrityksen perustaja loi, ei ole enää olemassa, sanoo toimitusjohtaja Julius Haarla kuvatessaan viime vuosikymmenten muutosta Haarlan perheyrityksessä. Yritys jatkaa voimakasta uudistumista apunaan systemaattinen hallitustyö.

Julius Haarlan isä Jarkko Haarla senior perusti Haarla Oy:n vuonna 1962 ulkomaisten raaka-aine-, kone- ja laitetoimittajien edustajaksi Suomeen. Aluksi tamperelaisyritys toimi paperi- ja selluteollisuudessa, mutta vähitellen agentuuritoimintaa laajennettiin muille teollisuudenaloille, kuten kemian-, elintarvike-, vedenkäsittely- ja energiateollisuuteen.
– Isä kutsui minut ja veljeni yritykseen vuonna 2000, ja saimme johdettaviksi omat sektorit.
Vuosituhannen vaihde oli isojen muutosten aikaa. Tietokoneiden ja -verkkojen käyttö yleistyi ja mullisti toimintatapoja ja hallittavan tiedon määrän. Samaan aikaan agentuuribisnes alkoi muuttua, päämiehet kiristivät ehtoja ja leikkasivat kulujaan.
– Elinehtomme oli nousta jalostusketjussa. Emme tyytyneet jäämään pelkästään perinteiseksi jakelijaksi, käytännössä osto- ja myyntiliikkeeksi.
Raaka-aineen toimittajasta alkoi kuoriutua asiakkaan luottokumppani. Nykyään Haarla voi toimia asiakasyrityksen ulkoistettuna osto-organisaationa ja hyvän tuote- ja markkinaosaamisensa ansiosta myös neuvonantajana ja asiakkaan bisneksen kehittäjänä.
– Jos asiakas haluaa raaka-aineensa esimerkiksi nestemäisenä tai seoksena, voimme tehdä jalostamisen hänen puolestaan joko oman tai asiakkaan reseptin mukaan. Voimme edetä tätäkin pidemmälle ja osallistua asiakkaan prosessin optimointiin tutkimalla, millä seos- tai raaka-ainevalinnoilla on mahdollista parantaa esimerkiksi tuottavuutta tai muita olennaisia parametreja, Julius Haarla selvittää.
Liiketoiminnan muutokseen kuului vahvasti myös Haarlan kansainvälistyminen. Ensiksi toimintaa laajennettiin avaamalla overseas-toimintoja johtava Lontoon-konttori 2007. Nykyisin yrityksellä on toimipisteet myös Göteborgissa, Tallinnassa ja Qingdaossa sekä liiketoimintaa kymmenissä maissa.

Uuden sukupolven hallitus syntyy

Haarlan hallitustyö nousi esille sukupolvenvaihdoksessa kolme vuotta sitten. Käytännössä sitä ei ollut.
– Olin puhunut hallitustyön tärkeydestä siitä lähtien, kun tulin yritykseen. Oli haasteita puhua määrätyistä asioista, toisaalta saatettiin sanoa liiankin suoraan. Niinpä jokainen keskittyi ensisijassa operatiiviseen työhönsä ja vastuusektorinsa johtamiseen, ja hallitus kokoontui omaan tahtiinsa kerran, pari vuodessa, Julius Haarla kertoo.
Kun veljekset uusina pääomistajina ryhtyivät organisoimaan Haarlalle toimivaa hallitusta, kuvaan astui Sami Somero. Somerolla on vahva kokemus kasvuyrittäjyydestä, ja nykyisin hän toimii sijoittajana, hallitusammattilaisena ja Hallituspartnerit ry:n hallituksen puheenjohtajana.
Someroa pyydettiin tutustumaan yritykseen mahdollista hallitustyötä silmällä pitäen.
– Kiinnostuin, vaikka Haarlan edustama liiketoiminta oli minulle uutta, enkä ollut työskennellyt perheyrityksissä. Näin tämän mahdollisuutena oppia ja tuoda uusia näkökulmia muilta toimialoilta, onhan yrityksissä samoja, toimialasta riippumattomia mahdollisuuksia ja haasteita.
Somero lupautui hallituksen puheenjohtajaksi ja halusi samalla myös osakkaaksi, sillä hän piti Haarlan yrittäjähenkisyydestä ja tekemisen meiningistä. Koska sukupolvenvaihdoksessa järjesteltiin myös omistuksia, Somerosta tuli osakas, kanssayrittäjä, jollaiseksi hän itseään kutsuu.
– Kasvuyrittäjyys on minulle ideologinen asia: auttamalla omalla osaamisellani yrityksiä eteenpäin koen tuottavani tälle maalle hyvää. Kanssayrittäjyys on minulle yrittäjähenkisyyteni takia luontevin tapa toimia yhteistyössä yritysten pääomistajien ja varsinaisten yrittäjien kanssa.

Moniäänistä puhetta tulevaisuudesta

Haarlassa Sami Somero näki yrityksen, joka oli ollut jatkuvassa murroksessa ja jossa oli tehty onnistuneita strategisia valintoja. Niiden seurauksena yritys oli uudistunut perusteellisesti ja sille oli rakennettu vahva pohja tulevaisuutta varten. Toki myös epäonnistumisia mahtui matkan varrelle.
– Strategiset valinnat ovat aina vaikeita, mutta niitä on vain pakko tehdä. Hallitusta tarvitaan päätöksenteon tueksi, muuten on vaarana, että voimakkain persoona voittaa ja panostetaan asiaan, johon toisilta loppuu ennen pitkää usko.
Haarlan nykyisessä hallituksessa istuvat operatiivisessa toiminnassa mukana olevat Julius Haarla ja Jarkko Haarla junior sekä Sami Somero. Usein kokouksissa ovat läsnä myös talousjohtaja ja operatiivinen johtaja.
– Yrityksessä voi olla toisinaan kapseloituneen hallituksen ongelma: Hallitus koetaan irralliseksi yrityksen varsinaisesta toiminnasta eikä niinkään yrityksen operatiivista toimintaa tukevaksi. Korkeintaan pyydetään joku silloin tällöin raportoimaan kokoukseen, Somero kertoo.
– Me teemme Haarlassa toisin. Yrityksessä on jatkuva strategiaprosessi ja toimintaa digitalisoivia it-hankkeita, ja niiden vetäjät osallistuvat myös hallituksen kokouksiin. Käytämme paljon aikaa strategisten kysymysten mietintään ja pohdimme, mitä tarkoitamme digitalisaatiolla tässä yhtiössä ja mitä tavoittelemme. Pyrimme kaikin tavoin onnistumaan kehityshankkeissamme.
– Maailma muuttuu ja kilpailu kovenee, joten on pakko valita tavoitteita, joihin tähdätään. Hallitustyö tekee näkyväksi eri johtamista ja mallintaa, minne yritys on menossa, Haarla täydentää.

Jokainen yritys voi olla kasvuyritys

Haarlan hallitustyö saa tukea myös Kasvuryhmästä, johon yritys kuuluu parin sadan muun keskisuuren suomalaisyrityksen joukossa. Kasvuryhmä kiihdyttää yritysten kasvua ja uudistumista vertaissparrauksella.
– Kasvuryhmässä ajatellaan tarkoituksella isosti, tavoitteena voi olla vaikkapa liikevaihdon tuplaaminen 2–3 vuodessa. Jos tähtäin on tuollainen, aika nopeasti epäolennaiset asiat tippuvat suunnittelusta, Julius Haarla sanoo.
Sami Somero komppaa:
– Mielestäni jokaista yritystä pitäisi katsoa kuin kasvuyritystä. Kasvuyrittäjyydessä on kyse siitä, että tunnistetaan tulevaisuuden mahdollisuudet, joita tavoitellaan ja joiden toteutumista seurataan tarkasti. Nyt kun rakenteet ja muut perusasiat ovat Haarlassa kunnossa, katse tulevaisuudessa ja tavoitteet korkealla, se täyttää hyvinkin kasvuyrityksen tunnusmerkit.
– Kasvuyrityksille on myös tyypillistä, että ne tunnistavat oman hienoutensa ja asiat, joista ollaan ylpeitä. Yrityksellä on hyvä olla vahva identiteetti ja kasvupolkujen on tunnuttava yhtiölle luontaisilta. Tämä on keskeistä myös meidän strategiaprosessissamme.
Julius Haarla alleviivaa lisäksi yhteisen tekemisen voimaa. Nyt rakennetaan toimintamallia, jonka avulla jokainen yrityksessä työskentelevä tuo osansa onnistumiseen ja sparraa muita yhä parempiin suorituksiin.
– Kun kaikki yrityksessä näkevät oman panoksensa merkityksen ja yhteistyön voiman tavoitteiden saavuttamiseksi, silloin lähdetään lentoon!

Erilaiset persoonat ovat vahvuus

Mitä Sami Somero on sitten tuonut Haarlan hallitustyöhön?
– Säännöllisyyttä, kontakteja, kokemusta, realismia, Julius Haarla luettelee.
– Viihdyn itse parhaiten myynnissä ja koen olevani pelinrakentaja, mutta Sami hallitusammattilaisena saa kokonaisuuden toimimaan. Toimitusjohtajana odotan lisäksi, että saan hallituksen puheenjohtajasta puhekumppanin, jonka kanssa voin vaihtaa ajatuksia ja ideoita.
Sami Someron mielestä juuri erilaiset persoonat ovat Haarlan vahvuus. Se tuottaa monimuotoista ajattelua ja näkökulmia, toki myös konfliktin mahdollisuuksia. Puhutaan avoimesti ja välillä voidaan olla eri mieltä, mutta kun saadaan aikaa lopputulema, siinä pysytään. Ei ajatella, että toinen voitti ja toinen hävisi.​​​​​​​

HHJ – oikeaa tietoa hallitustyöstä

Somero toimii Haarlan lisäksi Hallituspartnerit ry:n puheenjohtajana sekä mm. Gofore Oyj:n, Tamturbo Oyj:n, Granite Devices Oy:n, Radientum Oy:n, Taipuva Consulting Oy:n ja Anders Innovations Oy:n hallituksissa. Useimmat yrityksistä ovat vauhdikkaassa kasvussa ja moninkertaistaneet liiketoimintansa muutamassa vuodessa.
– Useat hallitusjäsenyydet ovat mahdollisia, sillä hallitustyössä ei ole olennaista jokaisen nippelin muistaminen. Se on työtä isojen kokonaisuuksien parissa.
– Aikaa ja sitoutuneisuutta se toki vaatii. Nykyaikainen hallitustyö on melko tiivistä ja reaaliaikaista. Varsinaisten kokousten välillä voidaan keskustella tärkeistä asioista ja valintatilanteissa miettiä yhdessä parhaita ratkaisuja.
– On hyvä myös muistaa, että hallitustyössä on tietyt rakenteet, mutta jokainen yritys luo niiden puitteisiin omanlaista sisältöä oman tilanteensa ja kehitystarpeidensa pohjalta. Hallitustyön kuuluu muovautua luontaiseksi osaksi yrityksen johtamismallia ja kulttuuria.
Kaksikko suosittelee hallitustyönsä kehittämistä miettiville yrittäjille ja yritysten avainhenkilöille Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ -koulutusta.
– HHJ:n arvo on siinä, että se avaa kattavasti hallitustyön sisällöt ja hallituksen roolin osana yrityksen johtamista ja pitkäjänteistä kehittämistä. Se antaa kaikenlaisille yrityksille luontevat askelmerkit eteenpäin oman hallitustoimintansa kehittämisessä, Somero tiivistää.
--------------
Hallituspartnerit ry edistää pk-yritysten ammattitaitoista hallitustyötä välittämällä yrityksiin kokeneita ja sitoutuneita hallitusjäseniä ja kehittää jäsentensä hallitusosaamista. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) on Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerien yhdessä kehittämä valtakunnallinen hallitustyöskentelyä edistävä ja kehittävä koulutuskokonaisuus, jossa ovat mukana kaikki Manner-Suomen alueelliset kauppakamarit.

Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen