”Välillä pitää uskaltaa olla pessimisti tai ainakin realisti”

Timo Ahopelto on kehittänyt ja tukenut useita menestyviä teknologiayrityksiä, kuten Ouraa ja Supercelliä. – Tärkein kriteerini sijoitukselle on, että yrityksellä on realistiset mahdollisuudet olla alansa ykkönen maailmassa, hän sanoo.

Timo Ahopelto aloitti yrittäjänuransa pyörittämällä lukioikäisenä jäätelökioskia kotikaupungissaan Järvenpäässä. Tänään hän sijoittaa lupaaviin startupeihin, mutta ei tahdo kutsua itseään pääomasijoittajaksi. – Olen mieluummin yrittäjä, jolla on varaa sijoittaa.

Paras tapa muuttaa maailmaa on ryhtyä yrittäjäksi, Timo Ahopelto perustelee ammatinvalintaansa.
– Nykyään nuoret luovat firmoja, joilla torjutaan ilmastonmuutosta. Tai voi perustaa yrityksen, jolla luodaan hyvinvointia Suomeen. Uskon, että maailman isot ongelmat ratkaistaan tekemällä, ja yksi tapa on yrittäminen.
Ahopellon sanoin hänen ”ensimmäinen vakavasti otettava” yrityksensä oli CRF Health -ohjelmistoyhtiö, jonka hän perusti melkein suoraan koulunpenkiltä. Hän työskenteli yrityksensä toimitusjohtajana, kunnes vuonna 2015 brittiläinen Vitruvian Partners osti sen 320 miljoonan euron kauppahintaan. Kolme vuotta myöhemmin amerikkalainen Genstar Capital osti sen edelleen yli miljardin euron kauppahinnalla. Näin CRF Healthista tuli Suomen neljäs niin sanottu yksisarvinen eli miljardin dollarin arvoon kasvanut teknologiayhtiö.
– Näiden vaiheiden kautta päädyin kuin puolivahingossa pääomasijoittajaksi – tai pikemminkin yrittäjäksi, jolla on varaa sijoittaa. Pääomasijoittaja on minulle vähän vieras termi.

Sijoituksia edelläkävijöihin
Timo Ahopellon ja Petteri Koposen aikaisen vaiheen pääomasijoitusyhtiöllä, Lifeline Venturesilla, on maailmankuuluja sijoituskohteita, kuten peliyhtiö Supercell, ruokavälitysyhtiö Wolt, käytettyjen matkapuhelinten markkinapaikka Swappie ja terveysälysormusten valmistaja Oura.
– Tärkein sijoituskriteerimme on, että yrityksen on mahdollista kehittyä alansa ykköseksi maailmassa. Hyvä esimerkki tästä on Oura, joka on luonut oman tuotekategorian, terveysälysormuksen, jota ei ollut olemassa ennen Ouraa.
– Toinen sijoituskriteerimme on, että yrityksessä pitää olla maailman parasta osaamista. Jälleen hyvä esimerkki on Oura, jonka oululainen tiimi on sykevaihtelun mittauksen huippua.
Lifeline Venturesin ”tallin” alkuvaiheen yhtiöistä Ahopelto mainitsee muun muassa Origin by Oceanin, joka muuttaa haitallista levää biomateriaaleiksi, ja pienydinvoimaloita kehittävän Steady Energyn, joka on saanut alkunsa VTT:ltä. Sijoittajien filosofian mukaisesti niillä on merkitystä myös ihmiskunnan ongelmien ratkaisemisessa.

Startupit ovat kuin yhden asian liikkeitä
Timo Ahopelto kuuluu lukuisten startupien hallituksiin. Hän korostaa, että hallituksen rooli muuttuu merkittävästi startupin eri kehitysvaiheissa.
– Kun tuotetta ei vielä ole, hallitus tukee perustajia sen kehittämisessä ja markkinoille tuomisessa. Tämä vaihe muistuttaa tuotekehitysprojektia, jossa hallitus toimii ikään kuin sparraus- ja tukiryhmänä.
Tuotteen valmistuminen on vedenjakaja sekä startupille ja hallitukselle.
– Yrityksen alkaessa hakea asiakaskasvua hallituksen rooli muuttuu aiempaa strategisemmaksi. Sen tehtävä on auttaa yritystä löytämään oikeat markkinat ja asiakassegmentit sekä tukea kasvustrategian toteuttamisessa.
Viisas hallitus ymmärtää startupinsa erityisen luonteen.
– Startupithan ovat kuin yhden asian liikkeitä. Halutaan saada aikaiseksi yksi iso asia, Ahopelto vertaa.
– Tässä vaiheessa jokaisella päätöksellä ja teolla on suuri merkitys, ja samanaikaisesti tapahtuu paljon. Hallituksen rooli on priorisoida ja auttaa perustajatiimiä ymmärtämään, mitkä asiat ovat tärkeimpiä ja mihin pitää keskittyä oikeasti.

Kokenut hallitus vainuaa sudenkuopat
Timo Ahopelto sanoo, että heikot hallitukset uppoutuvat numeroihin ja niistä kinaamiseen.
– Yleensä startupin perustajat ovat valmiit laittamaan kaiken peliin, ja parhaat perustajatiimit tuntevat liiketoimintansa hallitustaan paremmin. Perustajien kovisteleminen luvuista on siksi ajanhukkaa.
On kuitenkin muutama käännekohta, joissa kokenut hallitus voi luoda todellista lisäarvoa. Niitä ovat avainhenkilöiden rekrytointi, riskinoton arviointi ja jatkorahoituksen hankinnan suunnittelu.
– Kokeneet hallituksen jäsenet ovat myös nähneet aika paljon. Hallituksen tehtävä onkin olla välillä pessimisti tai ainakin realisti. Rooli on vaikea, koska yrittäjyyteen yhdistetään kuitenkin tietty optimismi.
– Silti on välillä pakko avata perustajien silmät mahdollisille riskeille ja korjausliikkeille, jotka voivat olla isojakin.

Jyrkkä ”ei” pullakahvihallitukselle
Parhaimmillaan startupin hallitustyö muistuttaa perustajien työskentelyä. Hallitus ymmärtää syvästi startupinsa maailmaa, tuotetta ja operaatioita ja työskentelee yrityksen mukana. Työ on epämuodollista ja sisältää paljon suoraa puhetta tiimien kanssa ”raportointilinjoista” välittämättä.
– Kun myöhemmän mukaan tulee seuraavan vaiheen sijoittajat ja hallituskuvio ammattimaistuu – mielestäni muuten kauhea termi! – hallitustyön uhkana on, että alkuvaiheen perustajamoodi katoaa ja muututaan pullakahvihallitukseksi. Eli olennaiset asiat, joista ennen puhuttiin sumeilematta pienessä piirissä, ovat vaarassa kadota sen ammattimaisuuden alle.
Puheenjohtajana Ahopelto kertoo suosivansa mahdollisimman vähäisiä materiaaleja hallituksen kokouksissa.
– Silloin tilaa vapautuu väkisinkin keskustelulle. Ja mitä enemmän hallitusmateriaaleissa on selkeitä kysymyksiä tyyliin ”haluamme mielipiteenne, pitäisikö tehdä A vai B”, sitä parempi. Näin jokaisen hallituksen jäsenen on pakko ottaa kantaa.
– Olen muuten vahvasti sitä mieltä, että kun hallituksen kokouksessa pyydetään herra tai rouva puheenjohtajalta puheenvuoroa, ollaan luisumassa hyvää vauhtia kohti pullakahvihallitusta, Ahopelto nauraa.

Psykologisesti turvallinen hallitus
Hyvän hallitustyön ominaisuutena pidetään nykyisin psykologista turvallisuutta, jolla viitataan ilmapiiriin, jossa jokainen uskaltaa osallistua keskusteluun ja kysyä tyhmiä kysymyksiä.
– Mielestäni siihen kuuluu myös taito olla vaiti ja dominoimatta keskustelua.
– Parhaimmillaan psykologinen turvallisuus sisältää tunteen ongelmien ratkomisesta yhdessä. Tämä on keskeinen tavoite kaikille hallituksille.
Startup antaa psykologiselle turvallisuudelle jälleen omat sävynsä.
– Kun startup aloittaa, joka ikisestä nippelistä puhutaan yleensä aika avoimesti ja asiat kerrotaan ilman filttereitä siten kuin ne ovat.
– Kun sijoittajien määrä kasvaa, perustajille ja johtoryhmälle voi tulla tarve esittää asiat mahdollisen positiivisessa valossa varmistaakseen jatkorahoitus. Keskustelu on silloin hyvin erilaista verrattuna startup-vaiheeseen, jossa toimitusjohtaja saattaa tulla hallituksen kokoukseen ja ilmoittaa suorasukaisesti, että pulassa ollaan!
Startupin hallituksessa voi parhaimmillaan vallita täydellinen positiivinen turvallisuus.
– Perustajien ei tarvitse tuolloin vakuuttaa hallituksen jäseniä, hehän luottavat perustajien ideaan täydellisesti, Ahopelto naurahtaa.


​​​​​​​Teksti Päivi Eskelinen