Saavuttaja, konsensuksen etsijä, alkemisti

– Hallitustyö on ollut elämäni kolmas suuri punainen lanka yliopistossa ja liike-elämässä tekemieni työurien lisäksi. Strategisen ajatteluni juuret ovat hallitustyöskentelyssä, Kari Neilimo sanoo tuoreessa elämäkerrassaan.

Vuorineuvos, taloustieteiden tohtori Kari Neilimo täytti viime keväänä 80 vuotta. Lokakuussa hänestä julkaistiin Sanna Seiko Salon kirjoittama elämäkerta Strategi – Kari Neilimon ura ja elämä. Kirja alkaa Viipurissa syntyneestä, vahvojen naisten matriarkaatissa kasvaneesta ja veturinkuljettajan ammatista haaveilleesta pojasta, jota elämä heilauttelee myöhemmin useasti uusille raiteille.

Tampereen yliopistossa liiketaloustieteen professorina toimineen Neilimon uran suunta muuttui syksyllä 1987, kun häntä pyydettiin Pirkanmaan Osuuskaupan hallitukseen. Pirkanmaan Osuuskaupan jälkeen hän siirtyi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK:hon, jonka pääjohtaja hän oli vuosina 2002–2007. Hänen kaudellaan osuuskaupoista ja SOK:sta kasvoi nykyinen S-ryhmä.
Kari Neilimoa pyydettiin mukaan, sillä osuuskaupat tarvitsivat lisää strategista osaamista ja uudenaikaista, hyvää hallintotapaa, corporate governancea. Nämä termit toistuvat tiuhaan myös tässä haastattelussa, jossa hän avaa hallitustyönsä periaatteita.

Koko elämä post it -lapuilla
Kari Neilimo saapuu haastatteluun ripein askelin ja kertoo joutuneensa matkallaan viivytyksiin. Noh, myöhästymisestä ei voi oikeastaan puhua, mutta tietenkään hän ei jätä pahoittelematta asiaa. Hyväntuulista, välitöntä puhetta pulppuaa.
Elämäkerran julkaisuun on aikaa pari päivää.
– Minulle on ehdotettu lukuisia kertoja elämäkertaa talouselämän vaikuttajan näkökulmasta. Vasta kun Sannan kanssa aloimme ideoida tarinallista, journalistiseen tapaan kirjoitettua elämäkertaa, innostuin.
– Kirjaprosessi oli hieno kokemus. Haastatteluja kertyi noin sata tuntia, ja lopulta kokonainen seinä täyttyi elämääni jäsentäneistä post it -lapuista. Näin jälkikäteen katsottuna elämäntapahtumat kytkeytyivät toisiinsa yllättävänkin johdonmukaisella tavalla.

Menossa uran kolmas vaihe
Kari Neilimo keskittyy nykyään uransa kolmanteen vaiheeseen, jolla hän tarkoittaa hallitustyöskentelyä yrityksissä ja kolmannella sektorilla. Hän on mukana noin kymmenessä hallituksessa. Lisäksi hän osallistuu Hyväksytty Hallituksen Jäsen HHJ -kokonaisuuden kehittämiseen.
Tampereen kauppakamari ja Hallituspartnerit ry perustivat HHJ-koulutuksen vuonna 2005.
– HHJ:n perustaminen oli tärkeä teko aikana, jolloin hallitukset olivat yleisesti minä, vaimo ja kahvipöytä -mallia. Innovaatioksikin sitä voidaan sanoa, Neilimo sanoo.
– HHJ:sta on tullut eräänlainen ajokortti tai green card hallitustyöskentelylle. Sillä osoitetaan, että henkilöllä on valmiudet alkaa toimia hallituksessa ja nostaa osaamistasoaan.
Kari Neilimo on kuulunut HHJ-tutkintolautakuntaan alusta lähtien ja luennoinut HHJ-koulutuksissa ahkerasti. Hänen alaansa ovat taloushallinnon datan ja tietojärjestelmien hyödyntäminen sekä raportointi hallitustyöskentelyssä.
– Puhun myös strategisesta johtamisesta sekä hyvän hallintotavan mallista ja siitä, miten hallitus asemoituu yrityksen johtamisjärjestelmässä. Miten toimitusjohtaja ja hallitus jakavat tehtävänsä siten, ettei tehdä päällekkäistä työtä, eikä toinen ala häärätä toisen tontilla? Miten johtoryhmän ja hallituksen yhteistyötä rakennetaan?
– Pidän näitä hallitustyön keskeisinä asioina, jotka aina vain jaksavat kiinnostaa minua.
– Olen usein lähtenyt mukaan, kun on luotu uutta. Innostun helposti, ja pidän itseäni sillä tavoin innovatiivisena, että haen vähän riskilläkin uusia ratkaisuja ja avauksia. Kesämökkimme saunan naulakossa riippuu vanha partiovyöni, jonka soljessa lukee ”ole valmis”. Se kelpaa ohjenuorakseni edelleen.

Kun data loppuu, otetaan avuksi intuitio
Kari Neilimo asettaa vaatimuksia yritykselle, jonka hallitukseen häntä pyydetään. Kari ei ole mikään joo-joo-mies, vahvistaa myös elämäkertaan haastateltu Toivo Sukari, joka pyysi Neilimoa ahdingossa olleen kalustetalo Maskun hallituksen puheenjohtajaksi. Neilimon opit purivat, ja yritys pääsi saneerauksesta etuajassa.
– Minua kiinnostavat ja kiehtovat varsinkin keskisuuret perheyritykset, sillä niissä on hyvää sisäistä dynamiikkaa. Kun yrityksessä päätetään koneinvestoinnista tai uuden tietojärjestelmän hankinnasta, asiat alkavat yleensä edistyä nopeasti, kun byrokratiaa ei ole, Nelimo sanoo.
– Tykkään siitäkin, että perheyrityksessä omistajat ovat mukana hallituksessa, useinhan he myös työskentelevät yrityksessä. Heidän liiketoiminnan ymmärryksensä on syvää, mistä seuraa, että päätöksentekoon päästään ripeästi.
Itseään Kari Neilimo ei päästä yhtään vähemmällä.
– Kysyn aina itseltäni, onko minulla jotain annettavaa, ennen kuin lupaudun hallitukseen. Ja kun lähden mukaan, yritän ennen kaikkea vahvistaa yrityksen hallitustyöskentelyssä strategista ajattelua eli isoja linjoja, painotuksia ja kilpailuedun hankintaa.
– Hallituksella on paljon tehtäviä, jotka koskevat tätä päivää: seurantaa, raportteja, budjetteja. Näiden lisäksi hallituksen on katsottava tulevaan, vähintään kahden kolmen vuoden päähän, joku sanoo jopa viiden vuoden päähän. Jos hallitus ei tee tätä, kukaan ei sitä tee.
Ilman intohimoa hallitustyö jää pintapuoliseksi. Lisäksi tarvitaan intuitiota, jonka sisältöä Neilimo avaa kirjassa pohtiessaan Spar-kauppaketjun ostamista pääjohtajakautenaan.
– Isoissa kysymyksissä data loppuu aina, hän toteaa ja tarkoittaa sitä, että päätöksenteossa on aina sumea puoli, josta ei ole faktaa. Silloin nojataan kokemukseen.
– Hallituksen pöydälle tulee numerotieto, mutta hallituksen jäsenet – jos ovat fiksuja – peilaavat numeroita myös intuitiivisesta kulmasta ja hyödyntävät pehmeää tietoa.

Hyvä hallitus luo kultaa
Hallituksen puheenjohtaja on Kari Neilimon mukaan saavuttaja, konsensuksen etsijä ja alkemisti.
– Hallitus on aina tavoitteen asettaja, saavuttaja, koska sen keskeinen tehtävä on olla omistajan agentti. Sen on otettava huomioon tavoitteet, jotka omistaja asettaa yritykselleen. Perheyritysmalli on tässäkin hyvä, sillä perheyrityksessä tavoiteasetanta on yleensä selkeää.
Neilimo muistuttaa, että hallitus on kollegio ja puheenjohtaja on primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukossa.
– Tämä tarkoittaa, että puheenjohtajalla pitää olla isot korvat eli hänen on kuunneltava, mitä ihmiset sanovat ja muotoilla keskustelun perusteella päätökset. Tämä on ehkä tärkein puheenjohtajan ominaisuus. Konsensuksen hakijana hänen on löydettävä lopputulema, joka tyydyttää hallituksen kaikkia jäseniä.
– Yleensä jokaisessa hallituksessa on henkilö, jolla on asioihin oma, poikkeava näkökulma, joka haastaa, on jopa ylikriittinen. Puheenjohtajan on hallittava tällaisetkin tilanteet. Ruotsalaisen keskustelukulttuurin kannattajana arvostan myös eriäviä mielipiteitä, ja koen tehtäväkseni luoda uutta keskustelupintaa, jotta näitä erilaisia näkökulmia syntyisi.
Vertaamalla puheenjohtajaa alkemistiin Neilimo viittaa keskiaikaiseen ideaan jalostaa kultaa perusmetalleista.
– Hallituksen on pidettävä koko ajan tavoitteenaan saada yrityksestä entistä parempaa tulosta. Tämä koskee kaikkea: tietojärjestelmiä, hankintaa, tuotantoa, henkilöstön osaamista, yhteishenkeä.
– Tässä on aina kehitettävää. Hallituksen puheenjohtajan on kysyttävä toistuvasti itseltään, toimimmeko riittävän hyvin. Pystymmekö alkemistiajatteluun ja tuottamaan kultaa?

Aina voi parantaa
Kari Neilimo sanoo karsineensa hallituspaikkojaan ja valikoivansa entistä tarkemmin hallitukset, joihin hän lähtee mukaan. Hallitustyön analysoinnista kirjoittamalla on tullut yhä tärkeämpää. Tarkastelussa ovat sekä yksityiset että julkisen toimijan omistamat yhtiöt.
Neilimo kuuluu ryhmään, jossa pohditaan HHJ:n kehitystä ja tulevaisuutta.
– HHJ on hyvä tuote perustajilleen ja hyödyllinen yrityksille ja koko Suomelle. Perusasiat HHJ:ssa ovat kohdillaan ja koulutuksen painotukset strategiassa, taloudessa ja hyvässä hallintotavassa ovat kuten pitääkin. Mutta aina voi parantaa! Kannatan tässäkin kovaa tavoitetasoa, vaikka pehmeän diskurssikulttuurin kannattaja olenkin, Neilimo naurahtaa.
Neilimo kertoo esimerkiksi miettineensä, voisiko HHJ:hin tuoda tekoälyavusteista, vuorovaikutteista verkko-oppimista.
– Jotkut kokonaisuudet sopisivat itsenäisesti opiskeltaviksi moduuleiksi. Tekoäly voisi arvioida vastausten laatua ja antaa uusia tehtäviä. Kuten eräs ystäväni osuvasti aina sanoo, tekoäly on tukiäly, täydelliseksi tekoälyfaniksi tunnustautuva Neilimo sanoo.

​​​​​​​Teksti Päivi Eskelinen