Porttiteorian kautta hallitusosaajaksi

– HHJ-koulutukset vaikuttivat minuun porttiteorian tavoin. Oppiminen koukutti ja halusin entistä väkevämpää tietoa, Tampereen Työväen Teatterin (TTT) toimitusjohtaja Janne Auvinen kuvaa Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ -koulutuspolkuaan.

Draaman kaari eteni näin: HHJ-kurssi oli Auviselle alkusysäys, jota seurasi opitun paketoinut HHJ-tutkinto. Sen jälkeen vuorossa oli HHJ-puheenjohtajakurssi, ja loistavaksi lopuksi hän osallistui syventävään HHJ Pro -ohjelmaan.
HHJ-koulutusten aikaan Janne Auvinen työskenteli toimitusjohtajana tapahtumatalo Verkatehtaassa Hämeenlinnassa. Hänen pestinsä osui osittain vaikeisiin koronavuosiin.

– Olin ollut vain neljä kuukautta toimitusjohtajana ja ehtinyt sulkea talon ja lomauttaa koko henkilökunnan. Jos se painettaisiin historiankirjoihin sellaisenaan ilman selitystä pandemiasta, ei hyvältä näyttäisi, hän naurahtaa.

Koronakriisistä tuli arkea. Toimitusjohtajana Auvinen osallistui Verkatehtaan hallituksen kokouksiin ja käytti puheoikeuttaan. Samalla hän alkoi pohtia hallituksen työskentelyä; miten saada yhteistyöstä irti paras mahdollinen ja miten hyödyntää hallituksen roolit, valta ja vastuut?

– Ehdotettiin, että kaupunkikonserni tarjoaisi koulutusta yhtiöidensä hallitusten jäsenille HHJ-kursseilla, ja tämä otti tulta alleen peräti niin, että samalle kurssille osallistui jopa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäseniä. Meille virisi kurssilla hienoja keskusteluja!

”Hankkiudu HHJ-kurssille!”
HHJ-kurssi vastasi Auvisen odotuksia täydellisesti.

– Olen harvoin saanut yhtä hyvää ja kompaktia yleisjohdatusta, joten oli selvää, että teen seuraavaksi HHJ-tutkinnon. Osoitin samalla itselleni olevani vakavissani.

Auvisen mukaan tapahtuma- ja kulttuurialoilla hallitustyö ei ole välttämättä aina tuttua, vaikka yrittäminen ja yhtiöiden pyörittäminen ovat nykyään niilläkin arkipäivää.

– Vaikka HHJ valmentaa hallitustyöskentelyyn, on se samalla loistavaa yleiskoulutusta yritystoimintaan. HHJ:n opeille on kysyntää varsinkin nyt, kun talous on kaikkialla kireällä. On pakko miettiä, miten resursseja käytetään järkevästi ja miten varaudutaan tulevaisuuteen.

– Niinpä jos minulta kysytään, miten yritystoimintaa voisi ymmärtää kokonaisvaltaisesti, suosittelen hankkiutumaan HHJ-kurssille.

HHJ-puheenjohtajakoulutus syvensi aiemmin opittua ja avasi puheenjohtajan ainutlaatuista, hallitustyöskentelyä eteenpäin vievää roolia.

– En edes harkitsi ryhtyväni hallituksen puheenjohtajaksi ilman tätä koulutusta!

HHJ Pro – paras koulutus ikinä
Kun historian ensimmäinen HHJ Pro eli hallitustyöskentelyn laaja kehittämisohjelma pyörähti liikkeelle lokakuussa 2022, osallistujien joukossa istui myös Auvinen.

– Vastasin heti myöntävästi, kun ohjelman suunnitteluvaiheessa minulta tiedusteltiin halukkuutta tulla mukaan. Porttiteoria toimi kohdallani täydellisesti!

Janne Auvinen aavisti ihan oikein, että HHJ Prossa tarjoutuu tilaisuus päästä sukeltamaan teemoihin, joita ei aiemmissa koulutuksissa ollut ehditty käsitellä syvällisesti. Ensi kohtaaminen oman ryhmän jännitti kuitenkin aika lailla.

– Mietin, mitähän tästä tulee ja onko meillä mitään yhteistä, sillä koin tulevani täysin erilaisesta maailmasta. Mutta kun ajatustenvaihto pääsi vauhtiin, ennakkoluulot karisivat. Olikin rikkaus, että katsoimme asioita niin monesta eri suunnasta ja erilaisilla kokemustaustoilla.

Auvinen kuvaa ryhmän ilmapiiriä avoimeksi ja kannustavaksi ja keskusteluja suorastaan aivomyrskyiksi. Ei ollut tyhmiä kysymyksiä, vaan jokainen uskalsi ihmetellä asioita ääneen ja kyseenalaistaa.

– Kun joku esitti ongelman, hän sai heti tukun konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Ryhmä keskusteli suorasukaisesti, sain itsekin hyödyllisiä neuvoja senhetkisiin pulmiini.

HHJ Pron illallisia Janne Auvinen sanoo suorastaa nerokkaiksi. Ohjelman mukaan prolaiset kokoontuvat syömään yhdessä pitkän kaavan mukaan ja keskustelemaan illallisille osallistuvien raskaan sarjan hallitusammattilaisten kanssa.

– Heillä kaikilla oli aidosti aikaa kohdata meidät ja keskustella kanssamme.

Opinnäytetyö purki kokemuksia
HHJ Prohon kuuluva opinnäytetyö herätti ryhmässä aluksi vähän huolta, jännitystäkin. Sen ohjasi professori Janne Ruohonen Tampereen yliopistosta, ja kaikille oli selvää, että työhön paneuduttaisiin pakottamatta ja huolella.

– Ja voi hyvä jumala miten hyviä töistä tuli! Ne olivat niin tarkkaan mietittyjä ja punnittuja.

Auvisen oma työ käsitteli hallituksen roolia kriisin johtamisessa. Taustalla olivat koronavuosien kokemukset.
​​​​​​​
– Kriisi oli pitkä ja opin itsestäni paljon, ja tätä purin myös opinnäytetyössäni. Mitä kaipasin ja mitä sain omalta hallitukseltani? Mitä minun olisi pitänyt ymmärtää pyytää?

– Pahin kriisi työtä tehdessäni oli jo ohi, mutta se jäi mielen päälle ja on edelleen asia, joka on otettava huomioon. Kun mikä tahansa kriisi tai pienempikin myrsky vesilasissa iskee, keskeistä on, miten hallitus sitä käsittelee ja miten se on mukana ja operatiivisen johdon tukena.

Koronasta seurasi jotain hyvääkin.
– Se opetti ongelmanratkaisua, koska on pakko pitää yhteisö kasassa. Se opetti myös rohkeutta ja aktiivisuutta omassa päätöksenteossa. Ei voi jäädä odottamaan, että joku muu toimii puolestasi.

Hallitus on hieno työkalu
Janne Auvinen sanoo, että HHJ-koulutukset ovat opettaneet häntä jäsentämään kokonaisuutta ja kirkastamaan hallituksen vallan ja vastuut. Oma rooli toimitusjohtajana on selkeytynyt. Työhön on tullut uudenlaista varmuutta; toimitusjohtajallakin on perusteltuja odotuksia.

– Joskus kuulee tuskittelua, kuinka hallitus on harmillista ajanhukkaa, pelkkä koriste tai kumileimasin. Ehei, hallituksesta pitää osata irrottaa se hyöty, jonka se voi antaa. Kriisissä johtamisessa tämä korostuu, sillä kun pelikaani on turbiinissa, tuelle ja avulle on todellinen tarve.

Hallitus on siis hieno työkalu, kun sitä osaa käyttää.

– Nautin myös siitä, että hallitus haastaa, enkä pelkää kriittisiäkään äänenpainoja. Tämäkin tulee kouluttautumisesta, sillä en ole erityisen paksunahkainen ihminen.

– Koulutus on lisännyt ymmärrystäni siitä, mikä kannattaa ottaa vastaan hyödyllisenä neuvona sen sijaan, että pelästyisin tai ottaisin nokkiini. On mahdollista, että operatiivinen johto harhautuu kiireessä juoksemaan omaa häntäänsä kiinni, joten kun hallitus kysyy, miksi teette noin, kannattaa pysähtyä ja miettiä.

– Yksi HHJ:n tärkeimmistä opeista olikin, että tämä kaikki on kaksisuuntaista peliä.

Kotiinpaluu Työvikseen
Janne Auvinen siirtyi Verkatehtaasta Tampereen Työväen Teatteri Oy:n toimitusjohtajaksi viime elokuussa.
– Kuin kotiin olisin tullut, ja näin sanoin henkilökunnallekin. Olen pyörinyt teatterilla ja istunut katsomossa pikkupojasta asti. Työvis on ollut minulle kuin perheenjäsen. Vaikka olen työskennellyt maailmalla, olen aina taustalla miettinyt, miten Työviksellä menee.

Janne Auvinen kuuluu Roineen tunnettuun teatterisukuun. Hänen pappansa Eero Roine oli TTT:n pitkäaikainen näyttelijä, kuten oli myös äitinsä, teatterineuvos Eila Roine. Hänen isänsä Vili Auvinen oli niin ikään TTT:n näyttelijä ja ohjaaja.

– Nykyisessä työssäni ei ole kuitenkaan apua siitä, että olen viettänyt täällä hurjasti aikaa. On katsottava enemmän tulevaisuuteen kuin menneeseen. Rakkaus tähän taloon ja yhteisöön on silti hyvin positiivinen asia.

Auvinen kuvaa rooliaan TTT:n organisaatiossa selkeäksi. Toimitusjohtajana hän on taiteellisen johtajan ja talous- ja hallintojohtajan esimies. Lisäksi hänen tukenaan operatiivisessa työssä on kuusihenkinen johtoryhmä.

– Monessa teatterissa on tuplajohtajuus, jossa hallinnollinen johtaja ja taiteellinen johtaja raportoivat suoraan hallitukselle, mutta meillä toimitaan aina toimitusjohtajan kautta. En ole vähääkään vallanhimoinen, mutta haluan selkeyttä ja suoraviivaisuutta ja että kaikki ymmärtävät, missä järjestyksessä toimitaan.
Hallituksen puheenjohtajan kanssa Auvinen kertoo keskustelevansa jatkuvasti.

– Osittain siksi, että olen uusi tehtävässä, ja siksi, että kokenut puheenjohtajamme on minulle tärkeä sparrauskumppani. Myös TTT:n taiteellinen johtaja on uusi. Nykyinen hallitus valitsi meidät kaksikkona tekemään työtä TTT:n toivottua tulevaisuutta kohti. On välttämätöntä, että keskusteluyhteys toimii.

Rima on pidettävä korkealla
TTT on Suomen kolmanneksi suurin teatteri ja yksi Suomen neljästä kansallisesta päänäyttämöstä. Se työllistää vakituisesti noin 150 henkeä, mutta vuosittain 350 teatterialan ammattilaista saa palkkaa TTT:stä. Vuosibudjetti on noin 13 miljoonaa euroa ja liikevaihto reilut neljä miljoonaa euroa.

TTT:n rahoitus koostuu korotetusta valtionosuudesta, Tampereen kaupungin avustuksesta ja omarahoituksesta. Viimeksi mainittu on kansallisessa vertailussa suuri, noin 40 prosenttia.

– Jos joku vielä ajattelee, että me vain heitellään palloa täällä, eikä tajuta mitään rahasta, on totaalisen väärässä.
Valtion rahoitusleikkaukset ovat iskeneet lujasti myös teattereihin.

– Valtionosuusjärjestelmä esittävän taiteen laitoksille uudistettiin muutama vuosi sitten, ja tuolloin sovittiin kuuden vuoden tarkastelujaksosta. Valtionosuuttamme leikattiin kuitenkin rajusti kesken sopimuskauden. Myös kaupunki on ilmoittanut, että teattereiden kannattaa varautua tukimuutoksiin jo ensi vuonna.
Rahoituksen sulaminen vaikeuttaa tietenkin suunnittelua.

– Olemme tehneet jo vuoden 2026 budjettia ikään kuin skenaariobudjettina eli jos menee näin, siitä seuraa tuota. Meillä on monta näkymää, joita tarkastelemme. Emme siis ratko asioita viime hädässä, vaan varaudumme mahdollisuuksien mukaan.

– Raskainta ovat epävarmuus ja epätietoisuus leikkausten logiikasta. Teatteri on erittäin työvoimavaltainen ala, joten mistä muusta voimme leikata kuin henkilöstökuluista? Resurssimme kutsua vierailijoita vähenevät ja työntekijöiden palkkaaminen on lähes mahdotonta. Ei sellaista voi tehdä ihmisille, että ensin palkkaa ja seuraavassa hetkessä sanoo heipat, Auvinen sanoo.

Leikkurit voivat kaventaa ohjelmistotarjontaa, mikä olisi Auvisen mukaan sääli.

– Mitä vaikeammat ja merkillisemmät ajat, sitä enemmän ihmiset janoavat sisältöjä ja kulttuuria. TTT:n täyttöaste viime vuonna oli 77 prosenttia. Se on todella kova luku, kun puhutaan kaltaisestamme isosta teatterista ja Tampereen elämystaloudessa käytävästä kamppailusta ihmisten ajasta.

– Leikkureista huolimatta riman on oltava korkealla. Pahinta tässä ajassa olisi tarjota ihmisille puolihuolimattomasti tuotettua hömppää.

Teksti Päivi Eskelinen
Kuva Kari Sunnari/TTT
​​​​​​​

Syyskuussa 2025 alkavan HHJ Pro 5 -ohjelman haku on nyt auki!
​​​​​​​