Nyt se on tutkittu: strategiatyössä onnistuminen ennustaa menestystä

Tänä syksynä valmistunut kyselytutkimus kertoo, että strategiansa kerran vuodessa päivittävistä yrityksistä 83 prosenttia uskoo menestykseen viiden seuraavan vuoden aikana. Myös strategiatyöhönsä tyytyväiset yritykset katsovat lähitulevaisuuteen luottavaisesti.
– Strategiatyössä onnistuminen lisää varmuutta asioiden hallinnasta, jolloin tulevaisuudenusko vahvistuu, tulkitsee Talentree Oy:n perustaja, hallitusammattilainen ja strategisti Antti Haapakorva.
Hallitustyön nykytilaa ja arvoa selvittänyt tutkimus julkistettiin Hallituspaikka 2024 -tapahtumassa Tampereella viime marraskuussa. Sen tilasivat Talentree, Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-koulutus ja Tampereen kauppakamari.
Poikkeuksellisen laajaa selvitystä voi pitää suomalaisen hallitustyön läpivalaisuna. Kyselyyn vastasi yhteensä 828 suomalaista hallitustyön ammattilaista, jotka edustavat monipuolisesti eri yhtiömuotojen hallituksia.
Tuloksissa kaikuu kokemuksen ääni, sillä vastaajista yli puolet on tehnyt hallitustyötä yli kymmenen vuotta ja kolmasosa yli 15 vuotta. Puolet vastaajista edusti hallituksia, joiden koko on 3–5 jäsentä. Suurin osa vastaajista oli hallituksen jäseniä.

Huonona aikana katseet ovat kannattavuudessa
Tutkimus piirtää realistisen kuvan maailmasta, joka muuttuu vinhaa vauhtia ja jossa hallitukset etsivät työkaluja tulevaisuuden jäsentämiseksi.
Vaikeina aikoina katseet ovat kannattavuuden ja tuloksen varmistamisessa. Eniten arvoa tuottavista hallitustyön teemoista selkeästi ykköseksi nousi tuloksellisuuden varmistaminen. Sen kannoilla tulivat tulevaisuus- ja strategiatyö sekä toimintaympäristön jatkuva seuranta.
Hallitusten kriittisissä osaamistarpeissa tärkeimmäksi nousi strategiaosaaminen. Seuraavaksi eniten osaamista tarvitaan asiakasnäkökulman syventämisessä, markkinoinnissa ja myynnissä sekä taloudessa.
Kun hallituksessa on hyvää yhteistyötä ja vuorovaikutusta, myös usko menestymiseen vahvistuu.
– Eteenpäin vievä ilmapiiri, vuorovaikutus ja tulevaisuudenusko korreloivat voimakkaasti keskenään eli ne esiintyivät samaan aikaan. Syy- ja seuraussuhdetta tuloksesta ei voida kuitenkaan suoraan päätellä, Haapakorva tarkentaa.
Tyytyväisyys hallitustyöhön kasvaa yrityksen koon mukana. Haapakorvan mukaan tulos kertoo siitä, että isoissa yrityksissä on enemmän mahdollisuuksia suunnata resursseja hallitustyön kehittämiseen, ja niin nykyisin yhä useammin myös tehdään.

Eroon strategiatyön hukasta
Yleinen käsitys, jonka mukaan yhtiöiden strategiat pölyttyvät rauhassa vuosikausia pöytälaatikoissa, joutaa romukoppaan. 20 prosenttia vastaajista kertoo, että strategiaa päivitetään jatkuvasti tarpeen mukaan. 37 prosenttia ilmoitti päivittävänsä strategian kerran vuodessa ja 32 prosenttia kahden tai kolmen vuoden välein.
Strategiansa kerran vuodessa päivittävistä yrityksistä 83 prosenttia uskoo menestykseen viiden seuraavan vuoden aikana.
– Tulos palaa jälleen yritysten tarpeeseen hallita toimintaympäristöään. Strategiatyössä onnistuminen lisää tunnetta, että asiat ovat hallinnassa ja tulevaisuudenusko vahvistuu.
Yrityksissä käytetään kyllä aikaa strategiaprosessiin, mutta vastausten mukaan strategian toteuttamisessa on vielä parannettavaa. Myöskään sidosryhmien osallistamiseen ei olla täysin tyytyväisiä ja omistajien, hallituksen ja johdon välistä yhteistyötä on tarpeen vahvistaa. Haapakorvan mukaan tulokset paljastavat, että strategiatyössä on edelleen hyötyjä syövää hukkaa.
Hallitustyön itsearvioinnista paljastui Haapakorvan mukaan pieni yllätys, sillä 43 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heillä tehdä itsearviointia.
- Toisaalta 53 prosenttia tekee, ja niistä jotka tekevät, 63 prosenttia paneutuu siihen vuosittain.

Tavoiteltava monimuotoisuus
Tutkimus osoitti monimuotoisuuden kiistattomat hyödyt hallitustyölle. Monimuotoisuus vahvistaa hallituksen sisäistä yhteistyötä, eteenpäin vievää ilmapiiriä ja tyytyväisyyttä hallituksen toimintaan tiiminä.
Tärkeimpänä pidettiin osaamisen monipuolisuutta, joka on tärkeä tekijä myös kasvutavoitteissa onnistumisessa. Osaamisen moninaisuus toteutuu hallituksissa paremmin kuin monipuolinen sukupuoli- tai ikäjakauma tai kulttuurinen moninaisuus.
Monimuotoisen hallitustyöskentelyn hyödyt nähtiin selkeästi. Se tuottaa kattavaa osaamista ja näkökulmien kirjoa, parantaa päätöksentekoa ja riskienhallintaa, tukee innovatiivisuutta ja lisää asiakkaiden, sidosryhmien ja markkinoiden ymmärrystä. Monimuotoisuudella on vaikutusta myös yrityksen kilpailukykyyn ja imagoon.
– Moni vastaaja painotti, että onnistuneen hallitustyön taustalla on ajattelullista diversiteettiä, Haapakorva sanoo.

Talentree Oy:n, Hyväksytty Hallituksen Jäsen HHJ:n ja Tampereen kauppakamarin tilaaman hallitustutkimuksen toteutti Vastakaiku Oy.

Teksti Päivi Eskelinen
Kuva Osuuskunta KPY / Akseli Muraja