”Lupaus oli iso, mutta se lunastettiin”

– HHJ Pro antoi varmuutta, että osaamisellani ja kokemuksellani voisi olla käyttöä jossakin pk-yrityksessä. Hallitustyötä tehdäkseen ei tarvitse olla pitkän uran päättänyt eläkeläinen, 46-vuotias Erika Hietamäki sanoo.

On tullut aika astua seuraava askel, joka on HHJ Pro.
Kun Erika Hietamäki näki HHJ Pro -koulutuksen sloganin, se niin sanotusti osui ja upposi.
– Ajattelin, että tuo on juuri sitä, mitä tarvitsen. Hallitusammattilaisuus kiinnostaa minua, samoin oman osaamisen kehittäminen. Lupaus oli iso, mutta se lunastettiin. Otimme todellakin askeleen uudelle hallitusosaamisen tasolle, hän sanoo.
Erika Hietamäki on parkanolaisen Kopar Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja yksi yhdeksästä henkilöomistajasta. Pääomistajia ovat Erikan isä Hannu Penttilä sekä Heikki Penttinen, jotka myös kuuluvat yhtiön hallitukseen.
Hietamäki on työskennellyt yrityksessä eri tehtävissä vuodesta 2002. Yhtiö on tänä aikana luonut nahkansa ja muuttunut sopimusvalmistajasta prosessiteollisuuden ja voimalaitosten mekaanisten ja pneumaattisten kuljetinjärjestelmien kehittäjäksi ja valmistajaksi. Uudistuminen ei ole sujunut ilman kipuilua, ja vaikeuskerrointa lisäsivät vuoden 2008 finanssikriisi ja korona.
– Työskentelin pitkään vientimyynnissä ja markkinoinnissa, ja vuonna 2014 siirryin toimitusjohtajaksi. Yhtiön ulkopuolinen hallituksen puheenjohtaja sanoi tuolloin minulle, että oppisin muutamassa vuodessa enemmän kuin moni koko urallaan. Hän oli oikeassa.
– Olimme tehneet hyviä strategisia päätöksiä. Teimme kaksi yritysostoa, joilla vahvistimme tuotevalikoimaamme. Ostojen seurauksena siirryimme toimittamaan entistä laajempia kokonaisuuksia, kuljetinjärjestelmiä. Meillä oli siis näkymä, jonka mukaan vähentäisimme sopimusvalmistusta hallitusti.
– Toisin kävi. Ajauduimme muutamassa vuodessa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Olimme tottuneet siihen, että sopimusvalmistuksessa tehtiin työt ja laskut lähtivät aina tiettyyn aikaan. Näin ei enää ollutkaan. Projektibisnes on äärimmäisen vaihtelevaa, mikä tuli meille pienenä yllätyksenä. Muutos oli iso oppimisen paikka.
Toimitusjohtajana työskennellyt Hietamäki oli lujilla, ja lopulta hän jätti tehtävän työuupumuksen takia vuonna 2018. Yhtiötä hän ei kuitenkaan jättänyt vaan siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Samoihin aikoihin hän muutti perheineen Tallinnaan.
Alkuvuodesta 2020 Koparin silloinen toimitusjohtaja yllättäen irtisanoutui, ja kun maailma sulkeutui samassa rytäkässä koronan takia, Hietamäki palasi toviksi toimitusjohtajan tehtäviin.
– Aloin johtaa yhtiötä etänä Tallinnasta. Se oli mahdollista ja onnistui, sillä tunsin yhtiön ja henkilöstön hyvin. Ja vaikka jouduimme lomauttamaan, toiminta saatiin pyörimään.
Toimitusjohtajan pesti kesti muutaman kuukauden, sillä toukokuussa 2020 Kopariin palkattiin nykyinen toimitusjohtaja.

Uskoa, sitkeyttä, jääräpäisyyttä
Koparin tulevaisuus näyttää nyt valoisalta.
– Sopimusvalmistuksen osuus oli viime vuonna enää 20 prosenttia, ja se pienenee koko ajan. Mutta pitkä aika muutokseen meni, 15 vuotta.
Yhtiö selvisi omistajiensa kaukonäköisten päätösten ansiosta.
– Vuonna 2008 tehdyt strategiset päätökset, joiden seurauksena ostimme kaksi yritystä, olivat kalliita ja osittain talousvaikeuksiemme takana. Päätökset olivat kuitenkin oikeita. Niiden seurauksena bisneksemme uudistui.
– Myös vanhojen omistajien usko, sitkeys ja tietynlainen jääräpäisyyskin muutoksen eteenpäin viemisessä ratkaisivat. Heillä oli tahtoa pääomittaa yhtiötä kerta toisensa jälkeen, vaikka moni muu olisi lyönyt hanskat tiskiin.
Erika Hietamäki katsoo taakseen hyvillä mielin ja sanoo, että oppi on ollut kovaa, mutta se on tuottanut hänelle paljon oivalluksia ja kartuttanut osaamispääomaa.
– En minäkään halunnut missään vaiheessa jättää yhtiötä. Uskoin ja luotin, ja halusin nähdä, että me pystymme kulkemaan valitsemaamme tietä. Nyt ajattelen, että paikkani Koparissa ei ollut toimitusjohtajana, mutta minulla voi olla jotain muuta osaamista, josta on hyötyä yhtiölle.

Hyviä keskusteluja luottamuksen hengessä
Erika Hietamäki osallistui historian ensimmäiseen HHJ Pro -ohjelmaan, joka alkoi syksyllä 2022.
– Kun näin ilmoituksen HHJ Prosta, se kuulosti heti sellaiselta, että tuota haluan. Olin ajatellut, että voisin toimia tulevaisuudessa hallitusammattilaisena. Myös itseni kehittäminen kiinnosti.
HHJ Pro sisältää neljä kahden päivän lähijaksoa, joilla jokaisella on oma teema: hallituksen arvontuotto, ennakointi hallituksessa, yrityksen suorituskyky ja kasvu sekä yrityksen kestävyys ja kriisinsietokyky.
Vaatimuksena on, että osallistujat ovat käyneet HHJ-kurssin tai HHJ-puheenjohtajakurssin, sillä ohjelmassa ei käydä enää läpi asioita, jotka kuuluvat alempien HHJ-koulutusten ohjelmiin. Lisäksi osallistujilta edellytetään useiden vuosien hallitustyökokemusta. Erika Hietamäki on käynyt kaikki HHJ-koulutukset, ja hän on suorittanut myös HHJ-tutkinnon.
HHJ Pron lähijaksot toteutetaan internaattina. Opiskelijat kokoontuvat yhteen ja keskittyvät teemoihin sulkemalla kaiken muun ulkopuolelle.
Hietamäen mielestä kokemus oli miellyttävä.
– HHJ Pron sisäoppilaitosmainen konsepti toimi. Osallistujat olivat mukana hyvällä asenteella, valmiita antamaan itsestään. Keskustelut syvenivät, ja puhuimme avoimesti.
Ensimmäiseen HHJ Prohon osallistuneet ovat jo pitäneet alumnikokoontumisen eli osallistujien yhteydenpito jatkuu.
– Perustimme myös Whatsapp-ryhmän, ja se kilahtelee säännöllisesti. Minulla on tunne, että keskustelukumppania kaivatessani voin ottaa yhteyttä kehen tahansa ryhmän jäseneen.

Omistamisesta voi tehdä työn
Koulutuksen lukuisista asiantuntijoista suurimman vaikutuksen Hietamäkeen teki omistamisesta paljon kirjoittanut ja sitä tutkinut Tero Luoma.
– Omistajuus kiinnostaa ja kiehtoo, olenhan omistajana ja osakkaana Koparissa. Tein pk-yrityksen omistamisesta HHJ Pro -lopputyönikin.
– Oivalsin, että omistaminen voi olla keino kehittää yritystä ja myös omistaminen on työtä. Tavallisestihan ajatellaan, että yrityksessä työskennellään joko kädet savessa yrittäjänä tai kasvottomana taustahenkilönä.
HHJ Pron innostamana Hietamäki aikoo lisätä Koparin hallituksessa strategista tulevaisuuden pohdintaa.
– Pk-yrityksen hallituksen on totta kai oltava kiinni operatiivisissa tapahtumissa, pelkkä visiointi ei ole hyödyllistä. On kuitenkin tärkeää, että myös pk-yrityksessä ajatukset siirretään välillä toisaalle pois edellisten kuukausien raporteista, hän sanoo.