07.05.2024 09:52

Lisää naisia hallituksiin

Vuonna 2023 suomalaisten pörssiyritysten hallitusjäsenistä vain 30 prosenttia oli naisia. 6,5 prosentilla pörssiyrityksistä ei ollut hallituksessaan yhtään naista. Tiedot käyvät ilmi startup-yritys Prönö Enterprisen uusimmasta hallitusten monimuotoisuusselvityksestä.
– Positiivista on, että uusimmassa selvityksessä naisten osuus nousi havaittavasti. Tulokseen vaikuttanee tulossa oleva sukupuolikiintiö, sanoo Prönön yrittäjä ja toimitusjohtaja Helene Auramo.
EU:ssa tulee voimaan vuonna 2026 uudistus, jonka mukaan vähintään 40 prosenttia hallitusten jäsenistä on oltava ”aliedustettua sukupuolta”, käytännössä siis naisia. Uudistus koskee yrityksiä, joissa on vähintään 250 työntekijää.
– En pidä kiintiöajattelusta, mutta kun muutos täytyy saada aikaiseksi ja jos muita tapoja ei löydy, ymmärrän, että kiintiöt auttavat muutoksessa.
Monimuotoisuusselvitykset saivat alkunsa muutama vuosi sitten, kun Helene Auramo pörssiyrityksen hallituksen jäsenenä halusi tutustua muihin vastaavassa asemassa oleviin alle neljäkymppisiin naisiin.
– Keräsimme ikä-, sukupuoli- ja kansallisuusdataa, ja järkytyin: naisia ja nuoria oli todella vähän. Päätin, että kehitystä on syytä alkaa seurata vuosittain. Myös media on ollut kiinnostunut aiheesta.
Prönön seuraava selvitys julkaistaan ensi joulukuussa.

Onko pätevistä naisista oikeasti puutetta?
Usein kuultu peruste naisten vähäiselle määrälle hallituksissa on, että heitä ei ole yksinkertaisesti tarjolla. Auramon mukaan väittämä ei selitä koko kuvaa. Fiksuja ja päteviä naisia on vaikka millä mitalla, mutta naisia myös vaivaa monesti uskonpuute omaan osaamiseensa.
– Ajatellaan, että hallitukseen kelvatakseen pitäisi olla jotain, jota itsellä ei ole. Takataskussa pitäisi olla tutkintoja ja koulutusta, ja kaivataan toimitusjohtaja- ja johtajakokemusta.
Vähintään yhtä pätevä selitys naisten vähäiselle määrälle on se, että hallituksiin haetaan uusia jäseniä useimmiten niiden omista verkostoista.
– Jos hallitus koostuu pelkästään miehistä, naisen nostaminen vaihtoehdoksi voi olla hankalaa. Toisaalta naiset voivat kokea, etteivät he edes halua hallitukseen, jossa kaikki muut ovat miehiä. Poissulkemista on siis puolin ja toisin.
Sulkemisen kehän murtamiseksi on tehtävä töitä. Esimerkiksi Prönössö kehitetään parhaillaan tekoälypohjaista työkalua, jolla voi etsiä hallitukseensa parhaimpia jäsenkandidaatteja, myös naisia.

Hankkikaa uniikkia osaamista
Naisten kuviteltuun tai todelliseen osaamisen puutteeseen Helene Auramolla on neuvo.
– Hallitustyössä on osattava tietenkin perustiedot ja ymmärrettävä vastuunsa. Näiden lisäksi voi alkaa rakentaa omien vahvuuksiensa päälle. Sen sijaan, että opiskelee kaikesta kaikkea, kannattaa luoda omaa, uniikkia osaamista ja arvioida mahdollisia hallituspaikkoja sen perusteella.
Omaa asiantuntemustaan Auramo pitää yllä olemalla utelias ja kiinnostunut laajalti eri asioista. Lisäksi hän opiskelee jatkuvasti, viimeksi johtamis- ja neuvotteluvalmennusta.
Ensi syksynä on vuorossa HHJ Pro -koulutus, johon hän ilmoittautui Prönön hallituksen puheenjohtajan, hallitusammattilainen Katri Sipilän suosituksesta.
– Osallistun HHJ Prohon päivittääkseni ja syventääkseni osaamistani. Lisäksi odotan tapaavani ihmisiä, joilta voin oppia ja siten avartaa tarkastelukulmiani.
Auramon aiempi hallituskoulutus on noin kymmenen vuoden takaa Harvardista.
– Kurssille haettiin, ja sitä varten piti lukea paljon. Vietimme viikon Harvardin kampuksella kuunnellen luentoja ja ratkomalla erilaisia yritystapauksia. Meitä oli noin 80 henkeä, joista naisia oli viisi.
– Olin joukon nuorin ja lähes paniikissa mennessäni kurssille. Pelkäsin, että joudun esittelemään ratkaisujani keisseihin, enkä osaakaan mitään. Mutta niinhän se yleensä on, että jos tekee jotain, jota pelkää, silloin myös oppii eniten.
– Kun saimme ratkaistavaksi yrityskeissejä, ajattelin joka kerta tietäväni, miten pitäisi toimia. Joka kerta ryhmä olikin keskenään täysin eri mieltä ratkaisusta! Tajusin, että vaikka huone oli täynnä älykkäitä ihmisiä, yhtä ainoaa oikeaa vastausta ei välttämättä ole. Tämä oli Harvardin suurin opetus.
Helene Auramolle kokemus oli avartava, suorastaan käänteentekevä.
– Ajatteluni mustavalkoisuus sai aikamoisen kolauksen.
– Harvardista jäi myös kontakteja. Pidän edelleen yhteyttä joihinkin kurssilaisiin. Yksi heistä on sijoittanutkin Prönöön.

Jaetaan hallitusten asiantuntemusta
Moninaisuuden lisääminen ei ole siis pelkästään naisten ja nuorten osuuden kasvattamista. Auramo sanoo, että kyse on ennen kaikkea ajattelun vapaudesta, erilaisten osaamisten yhdistämisestä ja yksilöllisistä tyyleistä ratkoa ongelmia.
– Jos on saanut kokemusta tiimistä, jossa on ratkottu ongelmia tällaisen porukan voimin, ei enää muunlaista tahdokaan. Tällainen tiimi pystyy tekemään niin paljon parempia ratkaisuja ja näkemään laajemmin, löytämään out of the box -tyylisiä juttuja.
Yritykset voisivat lisätä moninaisuuttaan myös advisory boardien avulla.
– Niitä käytetään varsinkin startupeissa. Kun hallitukset ovat taustoiltaan ja osaamiseltaan yleensä samanlaisia, advisory boardiin voitaisiin koota esimerkiksi juristeja, analyytikkoja ja luovan alan edustajia. Niissä voitaisiin kokeilla ja pilotoida ja oppia yhdessä uusia asioita.
Auramo tuulettaisi rakenteita lisäämällä hallituksen kontakteja muuhun organisaatioon.
– Jos hallituksen jäsenillä on tiettyä osaamista, miksei sitä jaettaisi organisaatiossa kaikille tasoille?
– Kuulun Suomen Ekonomien hallitukseen, ja sain äskettäin yhteydenoton yhdeltä Ekonomien työntekijältä, joka halusi keskustella tekoälystä ja sen etiikasta. Ilman muuta, vastasin, se olisi ihanaa. Liian usein hallitus pysyy erillään muusta organisaatiosta ja seurustelee vain keskenään tai korkeintaan johtoryhmän kanssa.

Helene Auramo

• Perusti 25-vuotiaana ensimmäisen yrityksensä Zipipopin. Työskennellyt perustamissaan yrityksissä toimitusjohtajana ja hallituksissa. Suomen Ekonomien hallituksen ja sijoitustoimikunnan jäsen.
• On tällä hetkellä perustamansa Prönön toimitusjohtaja. Prönö on pörssiyritysten johdon ja hallitusten palvelualusta, joka omistaa Nordic Listed Leaders -verkoston.
• Tunnetaan myös yhtenä Slushin ja Liike Nytin perustajana.
• Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, opiskellut myös Taideteollisessa korkeakoulussa maisterilinjalla.
• Future Boardin Vuoden nuori hallitustekijä 2022.
  

Teksti ja kuva Päivi Eskelinen