”Kuntayhtiöille kuuluu hyvää”

– Koronan takia hallitusten kokoukset pidetään etänä, mikä sopii hyvin rutiiniluonteisten asioiden käsittelyyn, mutta ei luovaan työskentelyyn. Vaikeus nousi esille useissa vastauksissa. Puheenjohtajien rooli yhteistyön virittäjinä ansaitsee myös huomion. Uskon, että puheenjohtajat hyötyisivät sparraustilaisuuksista, joissa vertailtaisiin eri kokouskäytäntöjä ja inspiroiduttaisiin oppimaan toisiltaan, hallitustyöskentelyä kuntayhtiöissä tutkinut Katja Silvan sanoo.

– Koronan takia hallitusten kokoukset pidetään etänä, mikä sopii hyvin rutiiniluonteisten asioiden käsittelyyn, mutta ei luovaan työskentelyyn. Vaikeus nousi esille useissa vastauksissa. Puheenjohtajien rooli yhteistyön virittäjinä ansaitsee myös huomion. Uskon, että puheenjohtajat hyötyisivät sparraustilaisuuksista, joissa vertailtaisiin eri kokouskäytäntöjä ja inspiroiduttaisiin oppimaan toisiltaan, hallitustyöskentelyä kuntayhtiöissä tutkinut Katja Silvan sanoo.

Hallitustyöskentely kuntien omistamissa osakeyhtiöissä sujuu pääsääntöisesti hyvin, käy ilmi hallintotieteiden kandidaatti Katja Silvanin tänä keväänä Tampereen yliopistossa valmistuvasta pro gradu-tutkielmasta.

Kysely tehtiin kuntaomisteisten osakeyhtiöiden jäsenille Tampereella ja lähetettiin myös HHJ-taustaisille hallitusjäsenille ympäri Suomea. Lisäksi Silvan haastatteli kymmentä hallituksen puheenjohtajaa Tampereen kaupungin osakeyhtiöistä.

– Tulosten mukaan kuntayhtiöille kuuluu hyvää. Hallitusjäsenet kokivat saaneensa riittävästi perehdytystä tehtäväänsä, ja hallitusten kerrottiin olevan yhteistyökykyisiä, Katja Silvan sanoo.

– Hallituksiin kuului yleensä 4–8 henkeä, mitä pidettiin sopivana sekä työskentelyn sujumisen että työmäärän kannalta. Luottamushenkilöinä hallituksiin osallistuvillahan on yleensä päivätyö, minkä lisäksi he tekevät valtuusto- ja lautakuntatyötä. Silti aikaa riitti vielä hallitustyöllekin.

Myös kuntien omistajaohjaukseen oltiin yleisesti tyytyväisiä.

– Tampereen puheenjohtajahaastatteluissa tuli esille, että roolitus on ollut selkeää.
Kehitettävääkin löytyi. Joissakin vastauksissa hallitusjäsenet olivat hieman huolissaan siitä, onko heidän työskentelynsä tarpeeksi strategista.

– Vastaajat pitivät tärkeänä, että yhtiöllä on selkeä suunta pitkällä aikavälillä. Painotettiin, että hallitustyö ei saa olla vain talouslukujen analysointia ja lyhyen ajan ennusteiden laatimista.

Vastauksissa tuotiin esille myös ulkopuolisten, riippumattomien hallitusjäsenten käyttäminen. Heitä oli noin kolmasosassa tutkimukseen osallistuneista yhtiöistä.

– Hallitusammattilaisten koettiin tuovan varmuutta työskentelyyn ja ryhtiä kokouksiin. Heillä on kokeneina rohkeutta sanoa asioita ääneen, mikä saa aikaan keskustelua. Hallitustyölle tämä tekee hyvää.


Hyvät eväät, selkeät raamit

Katja Silvan on tehnyt graduaan yhteistyössä Tampereen kauppakamarin, Hallituspartnerit ry:n ja Tampereen kaupungin kanssa. Ennen työnsä aloittamista hän sai tilaisuuden osallistua HHJ-kurssille.

– Suosittelen koulutusta kuntayhtiöiden hallitusjäsenille. Osakeyhtiömaailma on omanlaisensa eikä välttämättä kovin tuttu luottamushenkilöille. HHJ-kurssi antaa käsityksen työn sisällöistä sekä selkeyttää hallitukselle kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia.

Vaatimus kuntayhtiöiden hallitusjäsenten riittävästä osaamisesta on kirjattu myös kuntalakiin.
– Kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että HHJ-kurssi on antanut heille hyvät eväät ja piirtänyt raamit, joiden puitteissa osakeyhtiön hallituksessa tulee toimia.