05.12.2022 14:09

Kuin katsastusmiehen työtä

– Keskeistä on sparrata yhtiötä ja osallistua voittavan strategian tekemiseen, määrittelee hallituksen tehtävät lemmikkieläintarvikeyhtiö Mustin ja Mirrin Suomen parhaaksi vähittäiskauppaketjuksi johtanut Mika Sutinen.
Yli kymmenessä hallituksessa puheenjohtajana tai jäsenenä nykyisin työskentelevä Sutinen osallistuu vuosittain 6–7 strategiaprojektiin neuvonantajana. Hän sanoo olevansa mukana luomassa ja haastamassa yritysten kilpailuetua.
– Nykyajan epävarmassa toimintaympäristössä yritysten strategiatyön on oltava päällä koko ajan. On arvioitava näkemyksiään, oletuksiaan ja tekemiään valintoja. Hallituksella on aktiivisen ja uteliaan toimijan rooli. Korostan uteliaisuutta, rakentavaa haastamista ja yhdessä pohdintaa. Osuimmeko valinnoissa oikeaan? Olemmeko menossa oikeaan suuntaan?
– Haastaminen ja kyseenalaistaminen voivat kuulostaa negatiiviselta, mutta asia on pikemminkin päinvastoin. Ajattelen, että hallitus on kuin katsastusmies, joka vertailee, pohtii ja arvioi kohdettaan jatkuvasti.
Hallituksella on Sutisen mukaan ilman muuta myös tukijan ja mentoroijan rooli.
– John Maxwell on sanonut, että parhaat johtajat esittävät parhaat kysymykset. Ajattelenkin, että modernissa liiketoiminnassa hallituksen keskeisin tehtävä ei ole tehdä päätöksiä vaan tukea johtoa tekemään mahdollisimman hyviä päätöksiä. Se ei ole sanahelinää, siinä on iso periaatteellinen ero.

Hallitus avaa ajattelua ja sytyttää värit
Yhtiön kasvua aktiivisesti tukevan hallituksen on uskallettava kysellä ja kyseenalaistaa.
– Melkeinpä parasta hallitustyöskentelyn antia on johdon ajatteluprosessin sparraaminen ja uusien näkökulmien avaaminen. Moni johtaja on sanonut, että hallituksen puheenjohtajan tai jäsenen hyvä kysymys on jopa muuttanut omaa ajattelua.
– Monesti on niinkin, että johto tulee hallituksen kokoukseen yksipuolisen tai mustavalkoisen tilannekuvan kanssa. Se on ihmisille luontaista, sillä ajattelumme ei kykene tarkastelemaan asioita kaikista näkökulmista. Hallituksen tehtävä on tällöin sytyttää kuvaan kaikki värit.
– On erittäin tärkeää huolehtia myös siitä, että hallituksessa on mahdollisimman paljon kokemustaustaista diversiteettiä, monimuotoisuutta. Diversiteetti on ensisijaisesti päätöksenteon laatua parantava asia. Kootkaa hallituksenne siten, että jäsenten kätisyydet täydentävät toisiaan, Sutinen neuvoo.

Kasvupolun kokeneet tietävät ennakoida
Kasvuyhtiöiden hallituksiin kannattaa hankkia henkilöitä, jotka tuntevat kasvupolun eri vaihteet omasta kokemuksestaan.
– Kasvuyhtiöissä on tiettyjä murroskohtia, jolloin yhtiön on organisoiduttava uudelleen. Syntyy uusia tasoja, rooleja ja funktioita. Yrittäjä, joka on aloittanut nollasta ja läpäisee asioita ensi kertaa, alkaa yleensä muuttaa asioita vasta siinä vaiheessa, kun ne ovat kasvaneet ylipääsemättömiksi. Sellaiset hallituksen jäsenet, jotka ovat itse kulkeneet kasvupolun läpi, ovat arvokkaita. He tietävät, mitä tapahtuu seuraavaksi ja pystyvät auttamaan yritystä ennakoinnissa.
– Olenkin sanonut, että kasvuyhtiö on monesti kuin kasvuikäinen lapsi, joka kulkee aina vähän liian pienissä kumppareissa. Organisaatiota ja toimintatapaa päivitetään usein vasta siinä vaiheessa, kun kenkä jo puristaa. Unohtuu, että organisaatiossa ja sen tavassa organisoitua pitää olla kasvunvaraa.
Mihin suomalaisyritysten hallitukset sitten tarvitsevat eniten tukea?
– Strategian toimeenpanoon ja toteuttamiseen, Sutinen vastaa heti.
– Yrityksissä on yleensä tyydyttävät taidot laatia strategioita, mutta tekemisen prosesseissa on parannettavaa. Liian usein strategia tehdään johdon ja hallituksen harjoituksena, mikä johtaa siihen, että muun organisaation sitoutuminen siihen jää ohueksi. Tarvitaan lisää osallistamista.
Sutinen toivoo strategian toteuttamiseen entistä enemmän myös järjestelmällisyyttä.
– Budjetin laatiminen ja talousasioiden seuranta ovat yrityksissä yleensä kiitettävällä tasolla, joten on hieman hämmentävää, että strategian tekemisessä ja seurannassa ei ole samanlaista systematiikkaa ja rutiinia. Kun kirjoitin Antti Haapakorven kanssa Pelasta strategia -kirjaa, kävi ilmi, että vain joka neljäs toimitusjohtaja oli tyytyväinen yhtiönsä strategian toteuttamiseen arjen tasolla. Olemmeko siis hyviä tekemään päätöksiä, mutta huonoja toteuttamaan niitä?
– Mutta ajatellaan positiivisesti! Tässä meillä on valtavasti parantamisen mahdollisuuksia.

Teksti Päivi Eskelinen

​​​​​