07.08.2023 11:22

Intohimona sitouttavat strategiat

Petri Toikkanen syttyi strategioista opiskeluaikana, teki aiheesta opinnäytetyön ja on siitä asti työskennellyt strategiavalmentajana lähinnä järjestömaailmassa. Uraa on takana jo viitisentoista vuotta.
– Strategia ei ole terminä ihan helppo. Se voi tuntua etäiseltä ja epämääräiseltä, pelottavaltakin. Minulle strategia näyttäytyy joukkona arkijärjellä ymmärrettäviä valintoja ja päätelmiä ja innostavana tulevaisuuden hahmotteluna. Strategian laatiminen on kuin parhaiden reittien etsintää luovuuttakin osoittaen, hän kuvaa.
Petri tuottaa strategiavalmennuksia kaikenkokoisille järjestöille ja säätiöille sekä julkisille toimijoille, kuten korkeakouluille, sairaanhoitopiireille, ministeriöille, kunnille ja kaupungeille. Hän työskentelee Osana yhteistä ratkaisua Oy:ssa, jonka toimitusjohtaja hän on. Hän on myös yksi yrityksen omistajista.
– Olemme erikoistuneet johtamisen ja prosessien kehittämiseen. Oma intohimoni ovat strategiat. Yrityksemme kantavia periaatteita ovat ihmisten osallisuus ja mukaan ottaminen kehitykseen ja strategiatyöhön. Yrityspuolella tämä on vielä nouseva trendi, järjestö- ja julkisella puolella siinä ollaan käsittääkseni edellä.
Petri tekee selvän eron osallisuuden ja osallistamisen välillä.
– Yritän välttää sanaa osallistaminen, sillä se sisältää ajatuksen, että joku ohjaa ihmisiä ylhäältäpäin. Puhun mieluummin siis osallisuudesta ja kaikkien mukaan ottamisesta prosessiin, hän tarkentaa.

Työskentelyä ajan kanssa
Petrin asiakkaat ovat kaikenkokoisia organisaatioita vajaasta kymmenestä hengestä suuriin, kaikkien tuntemiin järjestöihin. Kun hän astuu mukaan kuvioon, järjestön edellinen strategiakausi on yleensä päättymässä.
– Minun vetämänä strategiaprosessi lähtee ihmisten omista ajatuksista. Esitän kysymyksiä, luon puitteita keskusteluille ja annan työmenetelmiä. Organisaation omalla väellä on asiantuntemus ja tieto sisäisistä asioista sekä siitä, mitä ympärillä tapahtuu. He luovat syötteen strategian tekemiselle.
– Haluan tavallisesti operoida kahdella tasolla. Toinen on laaja osallisuuden taso, johon otetaan mukaan henkilöstöä, hallitusta ja sidosryhmiä. Järjestöjen tapauksessa mukana voi olla myös jäseniä, palvelunkäyttäjiä ja asiakkaita. Strategian pohdintaan kootaan siis laaja joukko, ja työtä viedään eteenpäin työpajoissa.
Toinen taso on kova analyysi, johon kuuluu syvää pohdintaa, joskus myös laskentaa. Tähän osallistuu johto tai erikseen koottu strategiaryhmä.
– Uskon prosesseihin, joissa ajatukset kehittyvät ajan kanssa. Mielestäni tarvitaan useita etappeja, joissa ajatus syvenee ja ehtii myös hautua.

Avoimuus auttaa strategian jalkauttamista
Petri kertoo törmäävänsä vielä joskus vanhanaikaiseen ajatteluun strategiakonsultista, joka tekee työn ja luovuttaa valmiin strategian tilaajalle.
– Onneksi käsitykset muuttuvat vauhdilla. Nykyään puhutaan mieluummin valmennuksesta ja avoimista strategioista. Niillä tarkoitetaan nimenomaan ihmisten mukaan ottamista strategiaprosessin eri vaiheisiin.
Avoin strategia on myös tiedonjakamista.
– Tieto auttaa ymmärtämään yhteisön senhetkistä tilaa, ja ideana onkin, että keskeiset ihmiset pääsevät vaikuttamaan ja kehittämään yhteisöään. Johdolla ja hallituksella on viimekädessä vastuu valinnoista, mutta jos jengi saa miettiä eri vaihtoehtoja, se voi ymmärtää, mitä noiden valintojen taustalla on.
Henkilöstön sitouttaminen strategiaan alkaa siis jo strategiaprosessin aikana.
– Strategian heikko kohtahan on perinteisesti ollut jalkauttamisessa eli niissä hetkissä, jolloin ihmisiä ohjataan toimimaan strategian mukaisesti. Useimmiten se ei suju. Ihmisten on saatava olla mukana alusta asti, jolloin ei synny hankalaa nivelvaihetta tekemisen ja strategian toimeenpanon välillä.

Omistajastrategia kirkastui HHJ-kurssilla
Petrin rintapielessä komeilee uutuuttaan kimaltava HHJ-pinssi osoituksena HHJ-tutkinnon läpäisemisestä. HHJ-kurssille hän osallistui jo viime syksynä.
– Seurasin usean vuoden ajan sosiaalisessa mediassa kavereiden julkaisuja HHJ:sta. Kun entinen kollegani kehui kovasti HHJ-kurssin sisältöä, ajattelin, että täytyypä se sitten suorittaa. Näin, että siitä on hyötyä sekä sisällöllisesti että verkostoitumismahdollisuuksien takia.
Erityisen kiinnostavina Petri koki HHJ-kurssilla esitellyt yritystapaukset ja kokemusperäiset esimerkit. Oivalluksiakin syntyi.
– HHJ-kurssin keskeisenä asiana oli strategia, joka on minulle arkipäivää. Silti löysin uutta. Järjestöasiantuntijana en ollut syventynyt omistajastrategiaan, mutta nyt sen tärkeys avautui minulle. Hain myös tietoa hallitustyöskentelyn hyvistä käytänteistä ja lakisisällöistä, ja niitäkin oppeja sain.
Puoli vuotta kurssin jälkeen suoritettu HHJ-tutkinto täydensi oppimiskokemuksen.
– Ennakkotehtävien tekemisessä oli sovellettava HHJ-kurssilla opittua ja luettava osakeyhtiölakia. Tutkintopäivänä tehtävät käytiin huolellisesti läpi. Tutkinto sisälsi siten oppimisen näkökulman, kuten nykyaikaiseen pedagogiikkaan kuuluu.
Petrin sanoin HHJ-kurssi ja -tutkinto kasvattivat omassa työssä käytettävää osaamispääomaa.
– HHJ-opeista on hyötyä myös hallituksen varapuheenjohtajan tehtävässäni Suomen strategisen johtamisen seurassa, hän sanoo tyytyväisenä.

Teksti Päivi Eskelinen