Hyvä hallitustyöskentely on yritykselle menestystekijä

Suomalaisyritysten hallitustyötä ensi kertaa laajasti selvittänyt kyselytutkimus kertoo, että hallituksen rooli yhtiön menestyksessä on erittäin tärkeä, suorastaan kriittinen.
Hallituksen eniten arvoa tuottaviksi tehtäviksi nähtiin tuloksellisuuden varmistaminen, tulevaisuus- ja strategiatyö sekä toimintaympäristön muutosten jatkuva seuranta. Tutkimuksessa nousee korostuneesti esille hyvä hallitustyö yrityksen menestystekijänä.

Tampereen kauppakamarin ja Talentree Oy:n yhteinen kyselytutkimus tehtiin Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-verkostolle eli noin 17 000 HHJ-kurssin käyneelle. Sen toteutti Vastakaiku Oy lokakuussa 2024.
Poikkeuksellisen laajaa selvitystä voi pitää suomalaisen hallitustyön läpivalaisuna. Kyselyyn vastasi yhteensä 828 suomalaista hallitustyön ammattilaista, jotka edustavat monipuolisesti eri yhtiömuotojen hallituksia. Suurin osa vastaajista (470) edustaa yksityisomisteisia osakeyhtiöitä.

Tuloksissa puhuu myös kokemuksen ääni, sillä osallistuneilla on yhteensä noin 10 000 kalenterivuotta hallitustyötä takanaan. Vastaajista yli puolet on tehnyt hallitustyötä yli kymmenen vuotta ja kolmasosa yli 15 vuotta. Suurin osa vastaajista oli hallituksen jäseniä.

Vastausten mukaan hallituksen merkitys yhtiön menestymisessä linkittyy erityisesti strategiseen ohjaukseen ja suunnitteluun sekä toimitusjohtajan tukemiseen ja sparraukseen. 72 prosenttia vastaajista, jotka arvioivat yhtiön onnistuvan kasvutavoitteissaan hyvin, oli tyytyväinen myös yhtiön strategiatyöhön.
Kyky menestyä ja tyytyväisyys strategiatyöhön linkittyvät selvästi toisiinsa. 81 prosenttia vastaajista näkee niiden välillä yhteyden. Strategiansa kerran vuodessa päivittävistä yrityksistä peräti 83 prosenttia uskoo menestykseen seuraavan viiden vuoden aikana. Toisaalta kävi ilmi, että hallitukset käyttävät tulevaisuuden käsittelyyn liian vähän aikaa. Siihen käytetään noin 40 prosenttia ajasta, kun vastaajien mukaan osuuden pitäisi olla noin 60 prosenttia.
Hallitustyön osaaminen on selkeästi vahvempi niillä vastaajilla (75 %), jotka arvioivat onnistuvansa hyvin kasvutavoitteissaan ja pitävät kykyään menestyä hyvänä. Kasvutavoitteissa onnistutaan heikommin pienemmissä yrityksissä (liikevaihto alle miljoonan tai enintään 5 miljoonaa euroa). Myös kyky menestyä arvioidaan niissä heikommaksi.

Pienempien yritysten kasvun ja menestymisen edellytyksiä voitaisiin varmasti parantaa hallitustyötä ja hallituksen kokoonpanoa kehittämällä.
Tutkimuksessa osoitettiin hallituksen monimuotoisuuden yhteys yhtiön kasvutavoitteiden toteutumiseen ja kykyyn menestyä. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista, jotka ovat tyytyväisiä monimuotoisuuden toteutumiseen hallituksessa, arvioi yhtiön onnistuvan hyvin myös kasvutavoitteissaan.

71 prosenttia vastaajista arvioi, että osaamisen monimuotoisuus toteutuu omassa hallituksessa hyvin. Vastausten mukaan juuri osaamisen monimuotoisuus korreloi eniten yhtiön kasvutavoitteissa onnistumiseen ja kykyyn menestyä. Lähivuosien tärkeimmäksi osaamistarpeeksi nostettiin strategiaosaaminen.
Eniten kehitettävää on vastausten mukaan kulttuurisen diversiteetin toteutumisessa. Vastaajista vain reilu viidesosa arvioi sen toteutuvan hallituksessaan hyvin.

Monimuotoisuudesta nähtiin paljon hyötyä: se mahdollistaa laajemman osaamisen ja näkökumien kirjon, edistää parempaa päätöksentekoa ja riskienhallintaa, tukee innovatiivisuutta ja luovuutta, auttaa asiakkaiden, sidosryhmien ja markkinan ymmärtämisessä ja vaikuttaa myös yrityksen kilpailukykyyn ja imagoon.
Vastauksissa oli mielestäni yllättävää, että kirjallinen omistajastrategia on olemassa vain reilulla puolella vastaajista. Sen sijaan odotettavaa oli, että pienemmissä, liikevaihdoltaan alle yhden miljoonan euron yrityksissä vain vajaalla kolmasosalla on kirjallinen omistajastrategia.

Kirjallinen omistajastrategia selkeyttäisi omistajantahtoa, helpottaisi hallituksen työtä ja avaisi ajattelua yrityksen tulevaisuuden potentiaalista ja mahdollisuuksista. Vastausten perusteella omistajat-hallitus-johto-ketjussa parannettavaa löytyy erityisesti roolien ja vastuiden selkeyttämisessä sekä omistajastrategian ja tahtotilan kirkastamisessa, mutta myös viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämisessä, omistajien sitouttamisessa ja osallistumisessa. Luottamuksen ja avoimuuden kehittäminen nähtiin tärkeäksi. Myös ulkopuolisen osaamisen lisääminen hallituksessa nähdään kehittämiskohteena.

Tutkimuksen perusteella hallitukset saavat kouluarvosanakseen 7,9. Vajaa kolmasosa vastaajista antaa hallitukselle kiitettävän. Kouluarvosana nousee yhtiön koon kasvaessa, liikevaihtoluokaltaan alle viiden miljoonan euron yhtiöissä hallitustyö saa heikompia arvosanoja. Yksittäisten osaamisten keskiarvot vaihtelevat asteikolla 7,3–8,0. Laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen näyttää olevan hallussa parhaiten.
Hallitustyössä on siis yhä kehittämisen varaa, ja hyvä uutinen on, että HHJ-koulutuskokonaisuus tarjoaa siihen työkalut. HHJ-kokonaisuus sisältää kattavan koulutuspolun hallitustyön kaikkiin vaiheisiin. Vastaajista 86 prosenttia arvioi saaneensa HHJ-koulutuksista paljon hyötyä omaan hallitustyöhönsä.
​​​​​​​
Strategiatyössä onnistuminen ennustaa menestystä, joten rohkaisenkin lisäämään hallituksessa strategiatyön osuutta, osaamisen monimuotoisuutta ja riippumattomia hallituksen jäseniä. Kirkastakaa myös omistajantahtoanne.

Aiheesta lisää 4.2. järjestettävässä webinaarissamme, jossa keskustellaan merkittävimmistä havainnoista. https://talentree.fi/suuri-hallitustutkimus/

​​​​​​​Minni Rimpioja
Tampereen kauppakamari